Eläin­ten ja kasvien sa­la­kaup­pa kas­vus­sa

Eläinten ja kasvien salakauppa on kolmanneksi suurin laittoman kaupan muoto heti huume- ja asekaupan jälkeen, arvioi ympäristöjärjestö WWF tuoreessa raportissaan.

Helsinki

Eläinten ja kasvien salakauppa on kolmanneksi suurin laittoman kaupan muoto heti huume- ja asekaupan jälkeen, arvioi ympäristöjärjestö WWF tuoreessa raportissaan.

Raportin mukaan uusi suuntaus on rikollisten siirtyminen huumekaupasta eläin- ja kasvikauppaan. Siinä voitot ovat usein suuret, mutta tuomiot huomattavasti pienemmät kuin huumekaupassa.

Eläinkaupassa liikkuu niin lemmikkieläimiä, ruokatarvikkeita kuin matkamuistojakin. Suomeen tuotavien laittomien eläinten määrät ovat useimpiin muihin maihin verrattuna pieniä. Useissa tapauksissa turistit tuovat uhanalaisista eläimistä tehtyjä tuotteita maahan tietämättä niiden laittomuudesta.

Uhanalaisten lajien kauppaa säädellään Cites-sopimuksella. Siinä on jaettu noin 30 000 lajia eri luokkiin niiden suojelutarpeen perusteella. Sopimuksen luokitteluista väännetään kättä Santiagossa Chilessä pidettävässä kansainvälisessä kokouksessa 3.-15. marraskuuta.

Ilmoita asiavirheestä