Eläin­tau­tei­hin va­rau­du­taan

KalevaOulu Oulun ja Lapin läänineläinlääkärit ja viranomaiset ovat kohottaneet valmiuttaan tuhoisien eläintautien varalta.

Valmius tauteihin. Läänin-eläinlääkäri Riitta Aho kertoo, että Pohjois-Suomessa on varauduttu tuhoisiin eläintauteihin.
Valmius tauteihin. Läänin-eläinlääkäri Riitta Aho kertoo, että Pohjois-Suomessa on varauduttu tuhoisiin eläintauteihin.
Kuva: arkisto

Kaleva


Oulu
Oulun ja Lapin läänineläinlääkärit ja viranomaiset ovat kohottaneet valmiuttaan tuhoisien eläintautien varalta. Oulussa järjestetty tautivalmiusharjoitus on tähän asti Suomessa pidetyistä harjoituksista laajin.

Oulun ja Lapin läänineläinlääkärit, eläinlääkärit, kunnaneläinlääkärit, poliisi, puolustusvoimat sekä ministeriön, meijerin, TE-keskuksen ja maaseutukeskuksen edustajat loivat simulaatiotilanteen suu- ja sorkkataudista. Harjoituksessa käytiin läpi, millaisiin toimiin eri tahojen on ryhdyttävä, jos suu-ja sorkkatauti iskee maatilalle.



Uhka on todellinen


Suu- ja sorkkatauti on ollut Suomessa viimeksi vuonna 1959. Sen uhka on kuitenkin todellinen ja koko ajan kasvava, kertoo läänineläinlääkäri Riitta Aho. Ihmiset matkustelevat entistä enemmän ja taudit voivat levitä matkustelijoiden mukana.

"Suu- ja sorkkatauti ei missään nimessä tartu eläimestä ihmiseen. Tauti on kuitenkin taloudellisesti erittäin tuhoisa", Aho painottaa.

Suu- ja sorkkataudin ilmeneminen yhdellä maatilalla maksaa kaiken kaikkiaan noin miljoona euroa.

Rahan lisäksi myös inhimilliset kärsimykset ovat suuret, sillä maatilalliset menettävät sairauden myötä koko elämäntyönsä.

"Tällöin on hyvä ottaa huomioon se, miten tilalliset jaksavat. Myös viranomaisten jaksamiseen on kiinnitettävä huomiota", Aho sanoo.

Ensimmäisenä toimenpiteenä tautitapauksessa estetään eläinten ja eläintuotteiden, kuten maidon liikkuminen ja annetaan rajoitus kolmen kilometrin säteelle maatilasta.



Ulkomailla varuillaan


Myös ulkomailla matkustelevien on syytä ottaa suu- ja sorkkatautien leviämisuhka tosissaan. Jos vierailee ulkomailla eläintilalla, on kotiin palattua parempi pysytellä kaksi päivää poissa kotimaan eläintiloilta.

Myös vaatteiden ja kenkien puhdistus on matkan jälkeen tärkeää.

Tautivalmiuden kohottamisen ohella eläinlääkärit ovat luoneet yhteistyöverkostoa eläinsuojelurikkeiden hoitamiseksi. Verkostoitumisen tarkoituksena on, että esimerkiksi eläinrääkkäystapauksessa otettaisiin mukaan myös sosiaali- ja terveyspuolen asiantuntijat. Usein tapauksiin liittyy ihmisen mielenterveysongelmia tai esimerkiksi alkoholismia.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi.

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä