Eläin­tar­ha omassa puu­tar­has­sa

Juhannuksen aikaan päivä on pisimmillään ja luonto upeimmillaan. Juhannusaattona päätin hieman tutkia oman pihani hyönteislajistoa. Päivällä kiertelin pihalla ja kuvasin samalla vastaan tulleita "ötököitä". Yöllä keräilin yöperhosia.

Mustaperäseppä nauttii siitepölyä pihlajan kukilla.
Mustaperäseppä nauttii siitepölyä pihlajan kukilla.
Kuva: Mutanen Teppo

Juhannuksen aikaan päivä on pisimmillään ja luonto upeimmillaan. Juhannusaattona päätin hieman tutkia oman pihani hyönteislajistoa. Päivällä kiertelin pihalla ja kuvasin samalla vastaan tulleita "ötököitä". Yöllä keräilin yöperhosia.

Yhden päivän retkeilyllä pihan lajistosta löydetään vain pieni murto-osa. Tunnistamisen vaikeus on toinen ongelma. Neljässä suurimmassa hyönteislahkossa on pelkästään Suomessa yli 15 000 lajia! Mutta katsotaanpa mitä puutarhasta löytyi.

Pistiäisiin kuuluvat muun muassa myrkkypistiäiset. Näitä ovat esimerkiksi muurahaiset, kimalaiset, ampiaiset ja mehiläiset. Muurahaisista tunnetuimpia ovat kekomuurahaiset. Pihan laidalta löydänkin kaksi pesää. Pihalaattojen väleihin ovat pesänsä kaivaneet mauriaiset, kukkapenkkien kivien alta löytyy keltiäisiä. Pihalla olevasta teltasta löydän yllättäen kaksi hevosmuurahaiskuningatarta.

Mehiläisiä, hunajantuottajia, löydän vadelman kukilta ja lupiineilta. Lupiineilla näkyy myös leikkurimehiläisiä. Erittäin tärkeitä pölyttäjiä ovat myös kimalaiset. Pihalta löydän kirjokimalaisen, tarhakimalaisen, peltokimalaisen ja kartanokimalaisen. Vadelman kukilla käy myös mantuloiskimalainen.

Monia muitakin pistiäisheimoja pihalta löytyy, kuten saha-, kiilu- ja loispistiäisiä.

Kaksisiipiset voidaan jakaa sääskiin ja kärpäsiin. Sääskipuolelta tutuimpia ovat verta imevät lajit, kuten hyttyset. Niitä onkin ollut tänä kesänä harvinaisen paljon. Mikroskooppisen pieniä polttiaissääskiä löytyy tällä kertaa imemässä harsokorennon siipisuonia. Suurimpia sääskiheimoja maassamme ovat kuitenkin sienisääsket ja surviaissääsket.

Myös kärpäsiä pihalta löytyy. Roskakorin ympärillä pyörii sininen raatokärpänen. Kukkakärpäsistä näen muun muassa helo-surreja ja nokkakeilasia. Trampoliinin reunustalla vaanii petokärpänen, herukan lehdellä istuu naamiokärpänen.

Talon seinustoilla saalistelee sieppokärpänen ja tanhukärpänen. Tuomen lehdellä siipiään heiluttelee viittojakärpänen, isohirvenjuurella säpsiäinen.

Päiväperhoslajeista pihalta löytyy lanttuperhonen ja piippopaksupää, lisäksi nokkosissa kuhisee nokkosperhosen toukkia. Pihan näkyvin perhoslaji juuri tällä hetkellä on kuitenkin tuomenkehrääjäkoi. Koin toukat ovat nimittäin syöneet pihan kaksi tuomea melko paljaiksi.

Juhannusaattoyönä saan haavimalla saaliiksi muun muassa metalliyökkösen ja koisasiipiä, myös kiitäjäperhosen onnistun näkemään. Mittariperhosista tunnistan hammasmittarin, pajuvalkomittarin, reunustäplämittarin, mäkikenttämittarin ja monta muuta. Useat pienet mikroperhoset jäävät minulta tunnistamatta.

Kovakuoriaisiakin pihalta löytyy. Komposti on oikea runsaudensarvi, jossa elelee mm. kymmeniä lyhytsiipislajeja. Liljakukkoja löytyy odotetusti pihan liljoilta, en jaksa enää edes yrittää niiden torjuntaa. Vadelman kukalla mettä etsii kolmivyöjäärä. Hirvenjuuren lehdellä kimaltelee lehtikuoriainen, pihalaatoilla tallustelee seppä ja pajunälvikäs on rei´ittänyt pajun lehdet.

Myös muiden lahkojen edustajia pihalta löytyy. Sudenkorennoista keihästytönkorento, torakoista metsätorakka, kaskaista sylkeä tuottava sylkikaskas, kirvoja lähes jokaiselta kasvilajilta.

Väiveitä ja kirppuja en linnunpesistä etsi, vaikka varmasti löytyisi.

Ilmoita asiavirheestä