Korvattavien tulipalojen määrä on noussut maatiloilla viime vuosina reilusti. Siinä missä eläinsuojien, kuten navetoiden ja sikaloiden, suurpaloja korvattiin aiemmin vuosittain puolenkymmentä, on luku kohonnut 15-20:een.
Sisäasiainministeriö asettaa vuoden alussa työryhmän pohtimaan miten maatilojen paloturvallisuutta voitaisiin parantaa. Työryhmässä on edustajat maa- ja metsätalousministeriöstä, sisä- ja ympäristöministeriöistä, Vakuutusyhtiöiden Keskusliitosta ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.
Paloturvallisuuden huonoa tilaa on osin selitetty tekniikan puuttumisella, mutta oikeanlaisia hälytysjärjestelmiä, joskin melko kalliita, alkaa jo olla markkinoilla.
"Tilanne on muuttunut niin nopeasti, että turvapuolen ihmisetkään eivät ole pysyneet mukana", toteaa vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitosta.
Aineelliset vahingot nousevat eläinsuojapaloissa isoiksi, sillä tilakoot kasvavat jatkuvasti.
"Isoimmat maatilat ovat suurten yritysten luokkaa ja maatiloilla on omaisuutta enemmän kuin aiemmin. Näin myös vakuutusten määrät ovat kasvaneet ja tämä selittää korvausten kasvua."
Seppo Pekurinen sanoo, että ongelma on maanlaajuinen, vaikka esimerkiksi Oulun alueella ei ole sattunut isoja eläinsuojapaloja useaan vuoteen. Pekurinen arvelee, että pohjoisessa on selvitty vahingoitta pitkälle hyvällä tuurilla.
Mallia Norjasta
Markkinoilla on tällä hetkellä yksi navetoihin sopiva norjalainen palovaroitinjärjestelmä. Seppo Pekurinen on käynyt tutustumassa järjestelmään ja hänen mukaansa se toimii sataprosenttisen varmasti.
"Se ei toki sammuta paloa, mutta hälyttää alle 60 sekunnin, jos esimerkiksi karjasuojassa on savua. Näin talon väelle jää hyvää aikaa sammuttaa pieni palonalku itse, vaikka viranomaisetkin käyvät paikalla."
Palovaroitinjärjestelmä sisältyy Suomessa tuen piiriin uusia navetoita rakennettaessa, vanhoihin eläinsuojiin sen joutuu vielä tällä hetkellä asentamaan tuetta.
"Tämä asia täytyy myös katsoa työryhmässä, sillä kaikkien etu olisi, jos mahdollisimman moni laittaisi varoittimen."
Pekurinen toivoo, että asiassa edetään vapaaehtoisuuden kautta. "Turva-ajattelussa on parantamisen varaa, kun lain kautta pitää säätää, että pelasta omaisuutesi ja perheesi. Korvaan kalskahtaa sanonta, että onhan minulla vakuutus."
Riskit sähkölaitteissa
Mitä uudempi esimerkiksi navetta tai sikala on, sitä paloturvallisempia rakenteet ovat. Vanhoissa navetoissa paloriskiä lisäävät sähkökojeet ja -johdot, ja esimerkiksi talvipakkasilla käytetyt lisälämmittimet. Samoin riskiä lisäävät navetoissa tehtävät tulityöt.
Palovaroittimet eivät ole eläinsuojissa pakollisia eivätkä navetat ole viranomaisten tekemien palotarkastusten kärkipäässä. Limingan palopäällikkö Hannu Jounio sanoo, että tarkastuksia pyritään tekemään tarpeen mukaan, mutta aikaa ei tahdo olla.
Jounio uskoo, että suurimmat vaarat piilevät juuri sähkölaitteissa, joiden kuntoa ei tarkisteta, osin ehkä tietämättömyydenkin vuoksi.
"Ongelmaksi on koettu myös navetoiden yhteyteen rakennetut pannuhuoneet ja niiden lämmitysjärjestelmät", toteaa yhteyspäällikkö Timo Liimatainen vakuutusyhtiö Tapiolasta.
Timo Liimatainen sanoo, että vakuutusyhtiöille riittävät paloviranomaisten antamat normaalit palomääräykset. "Joihinkin huomattavasti paloriskiä lisääviin asioihin on annettu lisäohjeita."
Liimatainen neuvoo, että maatiloille tehtäisiin katastrofisuunnitelmat. "Kannattaisi jo valmiiksi miettiä, missä esimerkiksi "parhaimpia" eläimiä pidetään ja mitä kautta ne poistetaan, samoin lapset tulisi opettaa soittamaan tarvittaessa apua. Entä ovatko talutusköydet juuri siinä heinäladossa, joka syttyy tuleen?"