Kuka tahansa ei saisi enää vuonna 2020 hoitaa luonnonvaraista eläintä. Eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullolan mukaan ihmisen auttamishalu ei saisi mennä koskaan eläimen edun edelle.
Ehdotus laiksi eläinten hyvinvoinnista valmistui joulukuussa ja kiertää lausunnolla helmikuun loppuun saakka. Vapaaehtoistyönä luonnonvaraisia eläimiä hoitavat ovat tulkinneet uuden lakitekstin kriminalisoivan heidän työnsä. He pelkäävät, että tulevaisuudessa ihmiset jättävät sakon pelossa eläimet hoitamatta.
Eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullola maa- ja metsätalousministeriöstä, kriminalisoiko uusi eläinsuojelulaki vapaaehtoistyönä tehtävän luonnonvaraisten eläinten hoitamisen?
– Ei se ihan niin ole, mutta siitä olisi tarkoitus säätää tarkemmin kuin mitä nykylaissa asiasta säädetään.
Mikä luonnonvaraisten eläinten hoidon osalta sitten muuttuu?
– Yksityisen kansalaisen oikeutta pitää luonnonvaraista eläintä rajataan vain siihen, että hän järjestää eläimelle ensiavun tai toimittaa sen jatkohoitoon. Jatkohoitopaikat olisivat jatkossa ilmoituksenvaraista toimintaa, eli pitäisi tehdä ilmoitus maakunnalle siitä, että hoitaa luonnonvaraisia eläimiä, omaa siihen pätevyyden ja osaamisen, ja hoitoa varten on tilat olemassa. Mikään ei estä vaikka yksittäistä kansalaista ryhtymästä tällaiseksi hoitajaksi, jos hänellä on siihen riittävä osaaminen ja mahdollisuudet.
– Hyvin iso osa luonnonvaraisten eläinten jatkohoidosta tälläkin hetkellä tapahtuu vapaaehtoisten toimijoitten puolesta, koska meillä ei ole siihen mitään virallista järjestelmää. Uudessa laissa ajatuksena on, että loukkaantuneitten luonnonvaraisten eläinten hoito on sen verran vaativaa, että se tulisi tehdä asiantuntevien ihmisten toimesta. Siksi halutaan varmistaa, että eläimet ovat osaavissa käsissä.
Kuinka vaativaa touhua luonnonvaraisen eläimen hoitaminen on?
– Jos loukkaantunutta lintua, oravaa tai mitä tahansa luonnonvaraista eläintä hoitaa, ei ole kysymys vain esimerkiksi eläimen saaman vamman hoitamisesta, vaan täytyy osata antaa sille myös oikeanlaista ruokaa, pitää se oikeassa lämpötilassa ja oikeanlaisessa ympäristössä, tunnistaa jos se on jollakin tavalla sairas ja tehdä vielä päätös siitä, voidaanko eläin vapauttaa luontoon vai ei. Hyvin harvalle peruskansalaiselle tämä on kovin tuttua toimintaa.
Mikä on tärkeintä, kun luonnonvaraisten eläinten hoidosta laissa säädetään?
– Eläinten hyvinvointi, jota ei tulisi vaarantaa. Luonnon eläinten osalta ihmisillä on valtava auttamishalu, se on ihan selvä asia. Jos nähdään kärsivä tai loukkaantunut eläin, niin sitä halutaan auttaa. Eläimen kannalta on kuitenkin tärkeää, että se saa oikeanlaista ja asiantuntevaa hoitoa, eli ihmisen auttamishalu ei saisi mennä koskaan eläimen edun edelle.
Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry:n toiminnanjohtaja Kati Pulli, mikä on SEY:n kanta lakiuudistukseen luonnonvaraisten eläinten hoidon osalta?
– Me ainakin puollamme sitä. Meidän mielestämme on ihan hyvä asia, että siitä tulee ilmoituksenvaraista.
Pelkäätkö, että uuden lain seurauksena luonnonvaraiset eläimet voivat jäädä ilman hoitoa?
– En. Koen, että se todennäköisesti saa aikaan sen, että hoito on laadukkaampaa, ja päästään eroon semmoisesta, että kuka tahansa ilman mitään taitoja hoitaa niitä eläimiä.
Mitä ovat mielestäsi oleellisimmat muutokset vanhaan lakiin verrattuna?
– Ainakin sitä näiden avun tarpeessa olevien eläinten hoidossa selkiytetään, että ensiavun jälkeen eläinten pitää olla hoitoloissa.
– Mitään valtavia muutoksia ei ole tulossa, mutta esimerkiksi kaloja ei saisi enää ottaa elätettäväksi, kun aikaisemmin ihminen sai ottaa niitä luonnosta hoitoonsa.
Laki perustuslain vaatimusten mukaiseksi
Maa- ja metsätalousministeriössä on meneillään eläinsuojelulain kokonaisuudistus.
Uuden lain odotetaan tulevan voimaan vuoden 2020 alussa.
Tavoitteena on modernisoida vuodelta 1996 oleva laki vastaamaan eläintenpidolle ja lainsäädännölle nykypäivänä asetettavia vaatimuksia.