Eläinperäiset taudit eivät ole häviämässä Euroopasta, vaan saattavat ympäristönmuutosten myötä levitä uusille alueille. Leviäminen ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti etelän tautien kulkeutumista pohjolaan, vaan ympäristönmuutokset ja etenkin ilmastonmuutokset voivat kääntää suunnan päinvastaiseksi.
Ympäristönmuutosten vaikutuksia eläinperäisten tautien leviämiseen tutkitaan Euroopan alueella vasta nyt ensimmäistä kertaa tosissaan. Parhaillaan on meneillään EU-rahoitteinen viisi vuotta kestävä jättihanke, joka alkoi vuosi sitten.
Hankkeeseen kuuluu yli 40 tutkimusryhmää 24 eri maasta ja torstaina se aloitti kolmipäiväisen vuosikokouksensa Rovaniemellä yli sadan tutkijan voimin. Suomi kuuluu tutkimuksessa pohjoisiin reuna-alueisiin. Eteläisin tutkimusalue on Afrikan mantereella Senegalissa.
Viiden vuoden kuluessa tutkijoiden tavoitteena on muun muassa kehittää tautien leviämisen ennustamiseksi varoitusjärjestelmä Eurooppaan. Apuna tässä työssä käytetään satelliittikuvauksia, joilla voidaan seurata eläinperäisten tautien kulkua päivittäin.
Tutkimuksen kohteena ovat hyvin herkät eläinperäiset taudit, kuten puutiaisaivokuume ja koko Suomessa ylintä Lappia lukuun ottamatta esiintyvä myyräkuume, johon sairastuu vuosittain parituhatta suomalaista.Tutkittavien tautien listalle ovat päässeet myös muutama vuosi sitten Pohjois-Amerikan yli pyyhkäissyt Länsi-Niilin virus sekä malaria.
Lintuinfluenssaa hankkeessa ei tällä erää käsitellä, vaan EU on laittanut sille hakuun oman tutkimusprojektin. Vaikka lintuinfluenssa onkin tällä hetkellä puhutuin eläinperäinen tauti maailmalla, ei Metsäntutkimuslaitoksen metsäeläintieteen professorin Heikki Henttosen mielestä sen kohdalla silti voida puhua pysyvästä ongelmasta.
"Lintuinfluenssa on pandemia, joka saattaa hävitä muutamassa vuodessa, mutta esimerkiksi hyttyslevitteinen malaria on ikuinen ongelma", Henttonen sanoo.
Hän itse on perehtynyt myyrien levittämiin tauteihin ja toimii yhtenä tutkijana hankekokonaisuudessa. Henttonen sanoo, etteivät eläinperäiset taudit ole uusi ilmiö Euroopan alueella.
"Tauteja on ollut aiemminkin, mutta niitä ei vain ole tunnistettu samalla tavalla kuin nykyaikana tehdään".
Etelä-Eurooppaan eläinperäisiä tauteja tiedetään tulevan Pohjois-Afrikasta kulkevien työntekijöiden tuliaisina. Tämän vuoksi EU-hankkeessa on myös afrikkalainen osio. Rahoitusta eläinperäisten tautien tutkimiseen on saatu EU:lta 12,5 miljoonaa euroa, mikä on puolet kokonaisbudjetista.