Suomalainen luonto tarjoaa upeita elämyksiä luonnossa liikkuvalle. Tulevaisuudessa luonnon ja etenkin siellä elävien eläinten matkailukäyttöä halutaan hyödyntää entistä paremmin.
Linturetkiä järjestävät useat yrittäjät eri puolilla Suomea. Karhuja on Kainuussa jo vuosien ajan hyödynnetty kuvaussafareita järjestämällä ja uusia matkailutuotteita on kehitteillä koko ajan.
Ristiriitaisia tunteita koiranomistajissa ja tienrakentajissa herättävät sudet ja liito-oravat ovat mahdollisuuksien lajeja suomalaisille luontomatkailuyrittäjille.
"Liito-oravat ovat yksi sellainen laji, josta on selkeästi kasvamassa spesiaalituote. Meidän yrityksemme käyttää jo nyt asiakkaita Kajaanissa tutustumassa liito-oravien elämään. Hirvi, majava, metsäpeura, metson ja teeren soitimet ovat hyviä kohteita. Ilves on myös mielenkiintoinen matkailuyrittäjän kannalta", kuhmolainen matkailuyrittäjä Ari Sääski luettelee.
Muun muassa Kajaanin seudulla liito-oravatilannetta kartoittanut tutkija ei pahastu suojeltujen eläinten taloudellisesta hyödyntämisestä
"On hauska kuulla, että joku iloitsee liito-oravien näkemisestä. Tavallisimmin niiden löytymistä metsästä harmitellaan, eikä hihkuta ilosta", biologi Eija Hurme toteaa.
Liito-oravien kohdalla niiden havaitsemista voidaan hieman edesauttaa asuinpönttöjä asentamalla ja ruokinnalla.
Pienten eläinten elintapojen tunteminen ja pieneltä kuulostavat makuasiat voivat ratkaista onnistuneen lopputuloksen.
"Liito-oravat pitävät Golden Delicious -omenista. Sen me olemme tutkimuksissa havainneet, kun eläimiä on pitänyt pyydystää merkitsemistä varten", Eija Hurme vinkkaa.
Vuosien ajan Kuhmossa karhunkuvausretkiä järjestänyt Ari Sääski on myös kiinnostunut sudenjälkiretkistä.
"Ulkomaalaiselle jo sudenjälki on elämys. Kun EU sanoo, että meillä on täällä tietty määrä susia oltava, niin miksemme voisi ottaa niiden jälkien katselusta maksun eurooppalaisilta", Sääski kysyy.
Sääski on kiinnostunut saamaan aikaan yhteistyötä myös susitutkimuksesta vastaavan Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa. Yksi vaihtoehto voisi olla matkailuyrityksen sponsoroima pantasusi, mutta sen estää vielä tällä hetkellä lainsäädäntö.
"Miksi sudet eivät voisi olla matkailukäytössä? Itse olen valmis maksamaan nimikkosuden pannoittamisen. Meidän ei tarvitsisi mennä paikalle, vaan radiolähettimen avulla voisimme seurata eläimen liikkeitä yhdessä asiakkaiden kanssa", Sääski esittää.
Matkailuyrittäjien keskinäinen verkostoituminen on tärkeä asia alan kehittymisen kannalta. Villien eläinten tarkkailu suurissa ryhmissä on mahdotonta ja yhteistyö on tärkeää.
"Minulle olisi vasta ollut tulossa hirven tarkkailuun 30 henkeä, mutta pystyn ottamaan kerralla hirviretkelle mukaan vain viisi ihmistä. Kun matkanjärjestäjä tuo ison ryhmän ulkomailta Suomeen, niin heille pitää pystyä järjestämään halutut retket useiden yrittäjien yhteistyöllä", Sääski esittää.