Raahe Eläinlääkäripula pahenee Suomessa hitaasti mutta varmasti, sanoo ylijohtaja Matti Aho maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosastolta. Eläinlääkäreiden virat on saatu vielä toistaiseksi muutamia tapauksia lukuunottamatta täytettyä, mutta sijaisista on jo huutava pula. "Suuri ongelma on se, ettei ole sijaisia. Lyhyt- ja pitempiaikaisiin sijaisuuksiin ei ole pystytty rekrytoimaan väkeä. Tämä on erityinen rasite Itä- ja Pohjois-Suomessa ja erityisesti Lapissa", Aho kertoo.
Ylijohtaja pitää eläinlääkäripulaa vuosien kehityksen tuloksena. Palkkauksen lisäksi toinen merkittävä syy sijaisongelmaan on hänen mukaansa pienet päivystyspiirit.
"Päivystyspiirissä on yleensä kaksi tai kolme eläinlääkäriä, mikä tarkoittaa huomattavaa päivystysrasitetta. Jos lääkäreitä on kaksi, olet joka toinen ilta päivystysvuorossa, ja tällaiseen työrasitukseen sijaisten saaminen on erittäin ongelmallista."
Täyttämättä olevia eläinlääkäreiden virkoja Suomessa on tällä hetkellä alle kymmenen kappaletta. Avoimet virat löytyvät lähinnä ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta, jota Aho luonnehtii ongelman huipuksi.
"Kun julkisella puolella tulee virka auki, hakijoita on vielä lähes kaikkiin virkoihin, mutta vähän. Yhä yleisempää on, että eläinlääkärin virkaan on vain yksi tai kaksi hakijaa." Aho pitää vain ajan kysymyksenä sitä, milloin koveneva kilpailu eläinlääkäreistä alkaa näkyä palkoissa.
Työolosuhteiden parantaminen haaste
Ongelman ratkaisemiseksi maa- ja metsätalousministeriössä on elätelty toiveita eläinlääkäreiden koulutusmäärän lisäämisestä. Opetusministeriö on ylijohtaja Matti Ahon mukaan toistaiseksi kuitenkin torpannut ajatuksen toteamalla, että koulutuspaikkojen lisääminen on Helsingin yliopiston ratkaistavissa oleva asia.
Aho pitää opetusministeriön suhtautumista asiaan puhtaasti käsienpesuna. Koska eläinlääkäreiden koulutus on opiskelijaa kohti laskettuna kalleinta koulutusta Suomessa, ei asiaa voi ylijohtajan mielestä jättää yhden yliopiston harteille.
Nopein ratkaisu sijaispulaan olisi Ahon mukaan eläinlääkäreiden työskentelyolosuhteiden parantaminen oikaisemalla palkkaus ja työrasitus kohdalleen.
"Se on kunnille asetettu haaste", toteaa ylijohtaja.
Keskipitkän aikavälin ratkaisuksi hän esittää koko ympäristöterveydenhuollon organisaation seutukunnallistamista, jolloin eläinlääkäreiden päivystyspiirit laajenisivat ja päivystysrasitus tasaantuisi. Esimerkiksi Oulu ja lähikunnat ovat Ahon mukaan jo päättäneet toimia näin.
"Yksi ratkaisu on tietysti tehdä kohtalaisen mahdolliseksi se, että suomalaiset työmarkkinat houkuttelisivat ulkomaalaisia eläinlääkäreitä meille töihin. Meille on tullut jo parikymmentä kyselyä lähinnä Virossa opiskelevilta, joita kiinnostaisi tulla valmistumisen jälkeen Suomeen töihin", Matti Aho toteaa.
Työmäärä ja tarve lisääntynyt
Euroopan Unioni on osaltaan lisännyt eläinlääkäreiden työtä Suomessa. Matti Ahon mukaan EU on tuonut mukanaan myös tyylinmuutoksen.
"Kun aikaisemmin meillä ajateltiin, että asiat ovat Suomessa kunnossa, niin nyt EU:n aikakautena meidän täytyy osoittaa, että asiat ovat kunnossa. Tämä osoittamistyö on lisännyt eläinlääkäreiden tehtäviä, käytännössä tarkastuksia, näytteidenottoa ja virallista valvontaa", kertoo ylijohtaja ja sanoo odottavansa samanlaisen muutoksen tapahtuvan pian myös eläinsuojelun alueella.
Eläinlääkäreiden työtaakkaa on lisännyt myös maatalouden rakennemuutos eli yksikkökokojen kasvu, sekä koti- ja lemmikkieläinten määrän lisääntyminen.
"Ihmiset pitävät huolta ja hoidattavat lemmikkejään, mikä on hyvä asia, mutta se on lisännyt myös eläinlääkäreiden käyttöä ja tarvetta", Matti Aho toteaa.