PyhäjärviMari ja Ari Niskasen tallilla on syksyn ensimmäisenä räntäpäivänä kaikki hyvin. Ravivalmennuksessa olevat kymmenkunta hevosta ovat laitumella ja hirnahtelevat iloisesti, kun kuulevat tuttujen hoitajien äänet.
Aivan huoletonna tallilla ei silti olla. Hevosten yleisin kuolinsyy, ähky, saattaa iskeä koska tahansa ja tapaturmia voi sattua. Aivan vaarattomia eivät ole varsomisetkaan, tuore esimerkki on naapurista.
"Tamma alkoi varsoa viikonloppuna ja omistaja näki heti, ettei kaikki ollut reilassa. Päivystävä eläinlääkäri kuitenkin kieltäytyi tulemasta apuun ja niin naapuri menetti kaksi varsaa ja oli siinä mennä tammakin. Jälkihoito tuli maksamaan tuhansia euroja", kertoo Ari Niskanen.
Eläinlääkärien laajat päivystysalueet ovat selvä epäkohta, johon Niskaset haluaisivat korjausta.
"Viikonloppuina ja öisin on varalla vain yksi eläinlääkäri. Jos hän on esimerkiksi Reisjärven eläinlääkäri, tulo meille kestää vähintäänkin tunnin, ellei ole juuri sillä hetkellä tehtävässä jossain muualla."
Sairas hevonen tarvitsee nopean avun, mutta lähimmät ympärivuorokautisesti päivystävät eläinklinikat ovat Hyvinkäällä ja Helsingissä. "Ennen kuin sinne voidaan lähteä, eläinlääkärin pitäisi varmistaa, että eläintä voidaan kuljettaa, antaa kipulääkitys ja nesteytys tai todeta, ettei eläin kestä matkaa", Mari Niskanen selvittää.
Kyse on siis eläinsuojelullisistakin asioista, mutta laki kieltää tallin pitäjää varastoimasta lääkkeitä. Mikäli eläintä kohtaa tapaturma, eläimen lopettaminen vaatii eläinlääkärin lausunnon vakuutusyhtiölle.
Makkaralääkärit erilleen
Pyhäjärvi on jo vuosia hoitanut eläinlääkäripäivystyksen sopimusyhteistyössä Haapajärven, Kärsämäen ja Reisjärven kanssa. Pyhäjärven johtava ja ainoa eläinlääkäri Marian Olbricht ei sanojaan säästele, kun hän arvostelee virkaeläinlääkäreille sälytettyjen tehtävien määrää.
" Ympäristöhygienian ja elintarvikkeiden valvontatehtävät, erilaiset tarkastukset ja mittaukset pitäisi ehtiä hoitaa eläinten hoitotyön ohessa. Myös eläinsuojelumieli on noussut, tarkastuspyyntöjä tulee herkästi. Pieneläinten hoito, kuten rokotukset, ontuu, vaikka tarve kasvaa koko ajan. Suureläinten määrä on pysynyt samana, mutta tiloja on vähemmän ja matkat pitempiä."
Vuosiin hän ei ole ehtinyt koulutukseenkaan,vaikka patisteluja on tullut.
Olbricht toivoisi, että "makkaralääkäreille", eli elintarvikehygieniasta vastaaville, olisi erilliset virat.
Hänen mielestään Pyhäjärvelle tarvittaisiin toinenkin eläinlääkäri ja koko alueen hoitoon kuusi eläinlääkäriä.
"Tämä on fyysisesti raskasta työtä ja siksi monet hakeutuvat helpompiin hommiin. Sijaisia on vaikea saada. Eläinlääkäreitä pitäisi kouluttaa enemmän ja koulutuksen valintaperusteita muuttaa. Minusta perusteeksi ei riitä, että tykkää eläimistä. Pitää tykätä myös niiden omistajista", Olbricht selventää.
Hän muistuttaa, että eläinlääkäreistä valtaosa alkaa olla nuoria naisia, jolloin perheen perustaminenkin on ajankohtaista. Heitä työmäärä hirvittää.
Marraskuun alussa voimaan tuleva uusi eläinlääkintähuoltolaki edellyttää, että jatkossa eläinlääkärien valvontatehtävät eriytetään eläinpalvelutehtävistä.