Laitumella märehtivä lehmä on Vuoden eläinlääkärin Aila Rauatmaan mielestä eläimen hyvinvoinnin perikuva. Sotkamolainen Rauatmaa toimii Kainuun maakunnan hyvinvointieläinlääkärinä. Suomen Eläinlääkäriliitto palkitsi Rauatmaan ja helsinkiläisen Tuija Saaren Vuoden eläinlääkäri-tittelillä eläinsuojelutyön perusteella.
Aila Rauatmaa on Suomen ensimmäinen ja vielä ainoa hyvinvointieläinlääkäri. Hän käy tiloilla neuvomassa ja osallistuu muun muassa uusien navettojen suunnitteluun rakentajatiimissä. Maanviljelijät luottavat eläinlääkärin asiantuntemukseen ja tekevät eläinten hyvinvointia parantavia muutoksia jo navetan piirustusvaiheessa.
"Se vie karjanhoitoa eteenpäin, ja sillä on saatu isojakin kustannussäästöjä. Eläinlääkärillä on kyllä näkemystä karjan hyvinvointiin", isohkon lypsykarjatilan isäntä Ari Korhonen Sotkamosta sanoo.
Aila Rauatmaan mielestä uudet navetat lisäävät karjan hyvinvointia, vaikka arvosteluakin kuulee etenkin pienten karjojen omistajilta. Isoja navettoja karsastetaan tehotuotannon takia ja siksi, ettei lehmiä puhutella nimeltä.
"Jos lehmällä on ahdas parsi ja makuulle meno tekee kipeää joka kerta, ei lehmää ilahduta se, että tunnetaan nimeltä", Rauatmaa sanoo.
Rauatmaan työhön sisältyy myös pahoinvointipuoli, eläinsuojelu. Hän valvoo Kainuun eläinsuojelua sekä pieneläinten että tuotantoeläinten osalta. Kainuussa vanhat, epäkäytännölliset navetat ja vanhenevat karjanhoitajat ovat eläinsuojelun ongelmia. Sosiaaliset ongelmat ja syrjäytyminen heijastuvat myös eläinten pitoon.
Bilettäjän lemmikki turvaan
"Jos maitotankin päällä on viinapullo eikä hoitaja pysty huolehtimaan eläimistään, pitää hankkia nopeasti hoitaja jostakin. Kun lemmikin omistava nuori lähtee bilettämään ja jättää eläimen päiväkausiksi yksin, poliisi hakee eläimen pois. Muutaman päivän päästä voi äiti soittaa, että nuori on palannut ja haluaa lemmikin takaisin."
Rauatmaan mukaan kainuulaiset eläinten omistajat ymmärtävät eläinsuojelun oikeutuksen, vaikka ensikosketus valvojan kanssa olisikin aggressiivinen.
"Sakottaminen ei välttämättä paranna eläinten hyvinvointia, sillä se ei korjaa ihmisen asennetta. Eläinsuojelutyössä pieni voitto on, jos eläinten omistajan kanssa säilyy neuvotteluyhteys, tai jos joku juopotteleva karjanhoitaja lopettaa eläinten pitämisen."
Eläinsuojelun valvojana Aila Rauatmaa joutuu tekemään raskaitakin päätöksiä, esimerkiksi suosittelemaan oikeudelle eläintenpitokieltoa. "Lemmikki on helpompi ottaa pois huumenuorelta kuin kieltää karjanomistajaa harjoittamasta ammattiaan."
Eläimen kärsimys askarruttaa
Aila Rauatmaa menettää joskus yöuniaan harmittavien tapausten vuoksi. Viime vuoden 130 eläinsuojelutarkastuksesta onneksi vain neljä vaati kiireellisiä toimia.
Lakia oli rikottu 53 tapauksessa. Ne hoituivat yleensä korjauskehotuksilla. Korjauksen määräaika ei voi olla pitkä, jos esimerkiksi ajokoiralla ei ole koppia kovalla pakkasella.
Kajaanilaiset ovat seuranneet Kajaaninjoen siipirikkojoutsenen kiinniottoa ja sen leikkausta Joensuussa. Aila Rauatmaa sai vihaisia soittoja joutsenesta: miksi annetaan lintuharrastajien rääkätä joutsenta, joka kärsii, miksi joutsen leikataan, kun ei ole varaa leikata sairaita mummoja. "Jos joutsen olisi lopetettu, siitäkin olisi tullut kiukkuisia soittoja."
"Eläimellä on oltava joko hyvä elämä tai kuolema. Mietityttää, miten paljon kärsimystä voi tuottaa eläimelle pitkittämällä sen elämää. Ei ole oikeita ratkaisuja."