Viisikymmentä uutta eläinlääkäriä vuosittain ei läheskään riitä kattamaan alan työvoimapulaa. Naisten runsaus alalla tuo jatkuvan vajeen ammattilaisista ja sijaisten palkkaaminen kuntiin on usein mahdotonta. Tällaiseen tulokseen on tullut eläinlääketieteen koulutuksen tilaa pohtinut työryhmä, joka jätti maanantaina muistionsa opetusministeri Maija Raskille.
Työryhmään kuuluva dekaani Hannu Saloniemi Helsingin yliopistosta sanoo, että eläinlääkäreiden kysyntä kasvaa vuosi vuodelta. Tilanteen helpottamiseksi ei silti ole tapahtunut mitään mainittavaa.
”Tänä päivänä eläinlääkäreitä tarvitaan paljon muuallakin kuin perinteisissä tehtävissään,” Saloniemi muistuttaa.
”Meitä tarvitaan muun muassa lääke- ja rehuteollisuuden sekä bioteknologian aloilla, mutta usein joudutaan asiantuntijaksi palkkaamaan jonkin muun koulutuksen saanut. Monia eläinlääkäreitä kiinnostaa yksityinen pieneläinsektori, joka tuottaa aivan eri tavalla kuin kunnan virassa toimiminen.”
Liian niukasti
aloituspaikkoja
Naisten runsas hakeutuminen eläinlääkärioppiin on Salonimen mukaan toisaalta hyvä ja toisaalta huono asia.
” Vaimot tapaavat menevät sinne missä puolisollakin on työpaikka, eli kehäkolmosen maisemiin. Lisäksi nuorilla ihmisillä tulee vastaan muun muassa perheen perustaminen, joten vähälukuisista eläinlääkäreistä on jatkuvasti parikymmentä prosenttia poissa.
Naisten kykyjä eläinlääkäriksi Saloniemi ei kyseenalaista.
”Nainen pärjää ammatissa yhtä hyvin kuin mieskin, ja varsinaisesti raskasta on tuotantoeläinpuolella vain päivystäminen ja pohjoisen pitkät ajomatkat. Naisia ja miehiä otetaan opiskelemaan aivan samassa suhteessa, mutta miehiä ei vain näytä alamme kiinnostavan. Tämä on tosiasia, joka on otettava huomioon koulutusta suunniteltaessa.”
Tilanteen helpottamiseksi työryhmä ehdottaa koulutuspaikkojen lisäämistä.
”Monet eläinlääkäriksi haluavat jäävät rannalle yliopiston pääsykokeessa ja lähtevät opiskelemaan Viroon tai Unkariin”, Saloniemi sanoo.
”Silti eläinlääkäreiksi koulutettavien määrä tulisi nostaa nykyisestä 50 aloituspaikasta 60-65 paikkaan. vuosikurssia kohden. Lisäksi tulisi lisätä tutkijoiden määrää sekä lyhentää opiskeluaikaa nykyisestä kuudesta vuodesta viiteen ja puoleen vuoteen. Perustutkintomme nimeksi jäisi edelleen eläinlääketieteen lisensiaatti”, Saloniemi sanoo.
”Syy vähälukuisuuteemme on sekin, että tilamme Hämeentiellä ovat riittämättömät. Tilannetta helpottaa, jos pääsemme parin, kolmen vuoden kuluessa muuttamaan Viikkiin ajanmukaisiin tiloihin.”
