Suomen eläinlääkärit ovat tiukoilla lisääntyvän työmäärän ja kasvavan sijaispulan vuoksi. Viime aikoihin saakka ongelma on ollut paha lähinnä maan pohjoisosissa, mutta eläinlääkäriliiton puheenjohtajan Ari-Matti Pyyhtiän mukaan tilanne on huonontunut myös pääkaupunkiseudulla.
Sijaispula on seurausta monesta eri seikasta. Yksi "syyllinen" on muun muassa EU-jäsenyyden myötä tulleet uudet tehtävät sekä tiukentunut elintarvike- ja hygieniavalvonta.
"Eläinlääkäreiden määrä esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön palveluksessa on moninkertaistunut, rajavalvonnassa on uusia virkoja, elintarvikevirastossa työskentelee entistä enemmän eläinlääkäreitä ja myös lääninhallituksiin on tullut kymmenisen uutta läänineläinlääkärin virkaa", Pyyhtiä selventää.
"Eläinlääkäreitä valmistuu vuodessa noin 50. Vuosittainen poistuma on 20-30 lääkäriä. Kun tähän lisätään uusien virkojen täyttyminen, alkaa vapailla markkinoilla olla melko vähän lääkäreitä, jotka voisivat hoitaa sijaisuuksia. Vakituisiin virkoihin on ainakin toistaiseksi riittänyt lääkäreitä."
Yksi syy Pohjois-Suomen huonoon sijaistilanteeseen on opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden lääkäreiden jääminen koulutuspaikkakunnalleen eli Helsinkiin.
"Kynnys lähteä sijaishommiin pohjoiseen on suuri. Matkat ovat pitkät ja lyhyet työsuhteet eivät tämän vuoksi houkuta, sillä taloudellinen hyöty jää usein pieneksi."
Yhdeksi ratkaisuksi ongelmaan Pyyhtiä tarjoaa ajatusta sitä, että kunnat pyrkisivät tarjoamaan sijaisilleen jotain sellaista, mitä muualla ei tarjota.
"Kunnat ja kaupungit eivät voi kilpailla palkalla, mutta jotain oheishoukutinta voisi ehkä keksiä."
Pyyhtiän näkemys on, että alalla on tällä hetkellä täysin sijaisten markkinat, myös Etelä-Suomessa.
"Kun töitä on tarjolla, sijaisten ei ole pakko ottaa vastaan lyhyitä työsuhteita. Tämä on ymmärrettävää, mutta harmillista."
Eläinlääkäreiden sijaispula ei ole vielä näkynyt hoitamatta jääneinä potilaina, mutta jos tilanne ei parane, on jossain vaiheessa väistämättä edessä myös palvelun huononeminen ja työn laadun heikkeneminen.
Tulevaisuus huolestuttaa Pyyhtiää. Kun sijaisia ei saa, työssäolojaksot venyvät todella pitkiksi.
"Ihmiset ovat sitoutuneet virkoihinsa ja työt on tehtävä. Jos tuuraajaa ei saa, jää loma pitämättä. Ihmiset väsyvät työmääränsä alle."
Eläinlääkäriliitossa tehtiin ensiapuna selvitys vastavalmistuneiden eläinlääkäreiden toiveista. Siitä selvisi muun muassa se, ettei matkalaukkuelämä kiinnosta nuoria lääkäreitä, ja että mieli tekee vakituiseen työsuhteeseen.
"Olemme miettineet mahdollisuutta sijaisvirkojen järjestämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi seutukunnittain perustettaisiin pysyviä sijaisvirkoja, joiden haltijat pääsääntöisesti hoitaisivat sen alueen sijaisuudet. Sijaisilla olisi pysyvä työpaikka ja normaaliehdoin sovitut edut. Sinänsä hyvä idea näyttää vain tökkäävän siihen, että kunnilla ei ole rahaa."
Sijaispula näkyy myös yksityisellä puolella. Pyyhtiän mukaan yksityisillä praktiikoilla on kuitenkin se etu puolellaan, että lääkäreitä on usein useampia, jolloin lomat ja vapaat on hieman helpompi sopia.
Tutuista opiskelijoista tuuraajia
Ylikiimingin ja Kiimingin kunnaneläinlääkärinä ja Oulun kaupungin lemmikkieläinpäivystäjänä työskentelevä Yrjö Väyrynen on tottunut kovaan työtahtiin.
Yleensä päivät menevät tuotantoeläinten parissa Ylikiimingissä ja Kiimingissä, illat pieneläinten kanssa Oulussa.
"Kuukausittain tunteja tulee viikonloppupäivystys mukaan lukien 353. Onhan siinä hommaa", Väyrynen laskee.
Kysyttäessä sijaisista Väyrynen antaa paljon puhuvan vastauksen.
"Eihän semmoisia ole. Kaupungin virkaeläinlääkärit tekevät vuorotellen toistensa töitä, jotta olisi mahdollista pitää lomia."
Väyrysen mukaan sijaisuustilanne on paljolti kiinni siitä, miten sattuu tuntemaan opiskelijoita.
"Jos tuttavapiirissä on eläinlääketieteen opiskelija, joka vielä sattuu olemaan lomillaan täällä Oulun seudulla, saattaa saada sijaisen itselleen. Muuten on vaikeaa. Kunnallinen puoli ei houkuta opiskelijoita eikä vastavalmistuneita. Liiton ajama sijaisuusvirkakäytäntö voisi olla yksi ratkaisu, mutta kunnilla ei taida olla siihen varaa", Väyrynen huomauttaa.