KUUSAMO
Eläinten hyvinvointiin on luvassa uudet maailmanlaajuiset suositukset. Maailman eläinjärjestön (OIE) Euroopan komitea sopi yksimielisesti Kuusamossa perjantaina päättyneessä kokouksessaan, että karjaeläinten olojen parantaminen on aloitettava eläinkuljetuksista.
Kokouksen isäntämaan Suomen aloite koki eläinjärjestön nelipäiväisessä tapaamisessa todellisen läpimurron, eikä kokouksen puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeriön osastopäällikkö Jaana Husu-Kallio ollut syyttä tyytyväinen.
"Kokous otti ei vain askeleen vaan harppauksen kohti eläinten hyvinvoinnin parantamista", Husu-Kallio iloitsi.
Eläinten hyvinvointiin alettiin puuttua jo toukokuussa, jolloin OIE sopi vuotuisessa Pariisin-kokouksessaan ottavansa asian tehtäväkseen. Sen jälkeen eläinten hyvinvointia parantamaan on perustettu kansainvälinen työryhmä, jonka työn vauhdittamiseksi Kuusamon-kokouksen päätös on tähdätty. Kokouksen antama suositus nousee myös Pariisin esityslistalle ensi vuonna.
Jaana Husu-Kallio vakuutti, että lihakarjan hyvinvointi vaikuttaa suoraan ravinnon laatuun. EU:ssa esimerkiksi eläinkuljetukset eivät silti ole Maailman eläinjärjestön italialaisen presidentin Romano Marabellin mukaan ongelma, koska lainsäädäntö ja sen valvonta ovat korkeaa tasoa.
"Nyt tarvitaan lisää tieteellistä tutkimusta, jotta vakuutetaan myös maailman muita maita siitä, että eläinten hyvinvointi todella parantaa elintarvikkeiden laatua", Marabelli sanoi.
Tauteihin varaudutaan
OIE:n pääjohtaja Bernard Vallatin mukaan ongelmaksi jää kuitenkin se, ettei eläinten hyvinvointiin liittyen voida antaa määräyksiä vaan pelkkiä suosituksia. Tämä johtuu siitä, ettei eläinten hyvinvoinnilla ole vielä tarvittavaa Maailman kauppajärjestön standardia.
OIE:n Euroopan komitea päätti myös yksimielisesti esittää valmiin kustannus-hyöty-analyysin kehittämistä eläintaudeista aiheutuvien katastrofien varalle. Ponnahduslaudan esitykselle antoi Britanniassa yli 2000 maatilalle levinnyt suu- ja sorkkatauti.
"Britannia oli hyvä opetus meille kaikille. Meidänkin pitää osata varautua pahimpaan mahdolliseen", Jaana Husu-Kallio sanoi.
Käytännössä analyysi nopeuttaisi eläintautien leviämisen ehkäisyä. Sen avulla voitaisiin esimerkiksi nopeasti laskea, kannattaako päätyä karjojen teurastuksiin vai aloittaa mittava rokotuskampanja.
Kuusamon-kokous suosittelee, että OIE:n kaikki 162 jäsenmaata tekisivät suunnitelman mittavien eläintautien nopeaksi pysäyttämiseksi ja taloudellisten tappioiden minimoimiseksi.
Itä-Eurooppa saa tukea
EU:n jäsenmaissa suu- ja sorkkatauti on Bernard Vallatin mukaan taltutettu, mutta muualla, esimerkiksi Turkissa ja Kaukaasiassa, ongelma kytee yhä. "Siellä kaikki varat menevät taudin pitämiseen kurissa", Vallat sanoi.
Kuusamon-kokous kiinnittikin huomiota koko elintarvikeketjun, tuottajalta kuluttajalle, valvonnan parantamiseksi kaikissa OIE:n jäsenmaissa. Eläinjärjestön tulisi kokouksen mukaan tarjota jäsenmailleen välttävä tekninen tuki ja opastus elintarvikkeiden turvallisuuden valvonnassa.
Tämä merkitsee Bernard Vallatin mukaan eläinlääkäreiden koulutuksen lisäämistä ja heidän perehdyttämistä elintarvikkeiden turvallisuuteen. Monissa eläinjärjestön jäsenmaissa, muun muassa Itä-Euroopassa, ruuan turvallisuuden parantaminen on siis koulutuksen resursseista kiinni.
OIE:n lisäksi EU ja YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO tukevat eläinlääkäreitä Itä-Euroopassa.
OIE:n edustajat kuvailivat Kuusamon-kokousta menestykseksi. Eläinjärjestön suurimman komitean tapaaminen poiki kolme yksimielistä suositusta, jotka nousevat esille Pariisin-kokouksessa ensi toukokuussa.