Patentti- ja rekisterihallitus (Ptr) täsmentää lähikuukausien aikana säätiöiden mahdollisuuksia harjoittaa liiketoimintaa. Ennakkotapaukseksi asiassa joutuu Oulun seudun eläinkotisäätiö, jonka liiketoiminnan kohtuuttoman osuuden nosti esille Kiimingin Koirakeskuksen yrittäjä Lauri Ojala. Säätiö on nyttemmin hakenut Ptr:ltä oikeutta kasvattaa liiketoimintansa osuutta.
Suomessa on 2 350 säätiötä, jotka toimivat aktiivisesti ja toimittavat asiallisesti tilinpäätöstietonsa Ptr:lle. Suurin osa säätiöistä toimii puhtaasti joko testamenttivarojen tuotoilla tai kuntien ja Raha-automaattiyhdistyksen avustuksien varassa. Lisäksi on säätiöitä, joiden perustamat yritykset tuottavat säätiölle voittoa, esimerkkinä Linnanmäki ja Lastenpäivän Säätiö.
Oman liiketoimintansa liian suureksi kasvattaneita säätiöitä on Ptr:n saamien tilinpäätöstietojen mukaan Suomessa muutamia kymmeniä, mutta Ptr:n ylijohtaja Olli Koikkalainen arvioi, että todellisuudessa niiden lukumäärä on tuntuvasti suurempi.
"Ongelmana näiden suhteen on se, että liiketoiminta ei saisi koskaan muodostua säätiöissä liian merkittäväksi liikevaihtoon nähden kuten on ilmeisesti käynyt Oulun seudun eläinkotisäätiön osalta. Säätiöt saavat muihin samalla toimialueella työskenteleviin tuntuvaa etua verotuksessa ja työvoima on niissä usein harrastepohjalla", selvittää Olli Koikkalainen.
Säätiöitä ei säätiölain mukaan voi perustaa liiketoimintaa varten. Sitä varten on tarkoitettu osakeyhtiöt, kommandiittiyhtiöt ja toiminimet. Laissa ei ole kuitenkaan säädetty mitään osuuksia liiketoiminnan suhteen. "Tässä ennakkotapauksessa tuota osuutta määritellään. Onko se kolmasosa vai enintään puolet vai jotain muuta? Toivottavasti asiassa käynnistyy julkinen keskustelu, jotta saamme lisää aineksia päätöksentekoon", vetoaa Koikkalainen.
Pääoma hiipui
Lauri Ojalan mukaan Oulun seudun eläinkotisäätiön liikevaihto on jo vuosia syntynyt pääosin liiketoiminnasta. Säätiö perustettiin vuonna 1993 ja sen taustalla on majuri Leo Wetterstrandin kymmenen vuotta allekirjoittama säädekirja ja lahjoittama miljoonan markan peruspääoma. Hän perusti kissojen ja koirien hoitopaikaksi suunnitellun säätiön yhteistyössä Oulun seudun eläinsuojeluyhdistyksen kanssa.
Eläinkotisäätiö käytti lahjoitussummasta merkittävän osan Sanginjoelle perustetun Nikulan eläinkodin hankintaan ja kunnostamiseen. Se on saanut vuosien varrella jonkin verran lisää lahjoituksia, mutta säätiön pääoma hiipui vuonna 2000 noin 109 000 markkaan. Niinpä säätiö on hakenut lisätuloja liiketoiminnasta.
Eläinkotisäätiön varapuheenjohtaja ja Oulun eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Tiina Suokas sanoo, että säätiön toiminta ei yksinkertaisesti pyöri ilman liiketoimintaa. Säätiöllä on nyt hoitosopimukset Oulun ja sen lähikuntien kanssa. Säätiö työllistää kaksi kokopäiväistä työntekijää ja lisäksi tarpeen mukaan tilapäisiä työntekijöitä.
"Emme ole harkinneet oman yrityksen perustamista, joka antaisi voitot säätiön käyttöön. Sitä pitää varmaan ryhtyä miettimään. Toisena vaihtoehtona on toiminnan lopettaminen ja säätiön varojen ohjaaminen eläinsuojeluyhdistykselle", Suokas pohtii.
Kiista taustalla
Eläinkotisäätiö ja Kiimingin Koirakeskus kamppailevat parasta aikaa Oulun kaupungin irtoeläinten hoitosopimuksesta vuosille 2002 - 2003. Kaupungin hankintalautakunta oli valmis antamaan sen 42 000 euron tarjouksen tehneelle Kiimingin koirakeskukselle, mutta markkinaoikeus katsoi sen kuuluvan 20 000 euron suuruisen tarjouksen tehneelle eläinkotisäätiölle. Korkein hallinto-oikeus antaa tässä yksittäisessä asiassa ratkaisunsa lähiaikoina. Markkinaoikeus ei nähnyt säätiötaustaa esteeksi tarjouskilpailussa.
Lauri Ojalan mielestä omistajayrittäjän työpanoksen rinnastaminen vapaaehtoistyöhön johtaa täysin kohtuuttomaan lopputulokseen. Hän arvioi, että Oulun sopimuskilpailussa koirakeskuksen tarjoukseen kuului noin 70 prosenttia työvoimakustannuksia. Ojala saa asiassa tukea myös Suomen Yrittäjiltä ja Palvelutyönantajien liitolta.
"Kolmannen sektorin organisaatioiden toiminnan perusta on yleishyödyllisyys, johon ei sisälly voiton tavoittelua mutta ei myöskään yrittäjäriskiä. Vapaaehtoistyö ja lahjoitukset ovat monesti keskeisessä asemassa näiden organisaatioiden toiminnassa. Jos markkinaoikeuden päätöksen linjaukset vahvistetaan, yksityisen yritystoiminnan asema suhteessa yleishyödyllisiin järjestöihin ja säätiöihin heikkenee oleellisesti", Ojala huomauttaa.