Vuosia valmisteltu eläinsuojelulain uudistus on tulossa syksyllä lausuntokierrokselle.
Nykyistä lakia pidetään osin epäselkeänä ja tulkinnanvaraisena. Eläinlääkärit kaipaavat tarkkoja määreitä ja mittoja, tuotantoeläinten pitäjät sen sijaan eläinten olojen kokonaisarviointia.
Eläintenpitäjät huomauttavat, että uusia laki ei saa lisätä by rokratiaa. Tarkastukset voisivat olla ennaltaehkäisyyn pyrkiviä, neuvovia ja opastavia eikä niinkään syyttäviä.
Eläinten hyvinvointia parantava laki astuisi voimaan vuonna 2019 maakuntauudistuksen yhteydessä.
Kaikki haluavat pitää tarkastukset edelleen viranomaisasiana, eikä tarkastavien tahojen määrää haluta lisätä.
Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto (SEY) vaatii uuteen lakiin kirjausta eläimen itseisarvosta. Eläimen itseisarvo olisi riippumaton sen rahallisesta arvosta ihmiselle.
– Se auttaisi oikeuslaitoksia ottamaan käyttöön kovempia rangaistuksia. Nyt rangaistukset määrätään usein asteikon alapäästä. Eläintä ei saa rinnastaa esineeseen, sanoo SEY:n toiminnanjohtaja Kati Pulli.
SEY nostaa lain valmistelun yksityiskohdista esille muun muassa eläinten pitkäaikaisen paikalleen kytkemisen ja kivunlievityksen.
– Meillä on sellainen käsitys, että parsinavetat ja porsimishäkit kielletään siirtymäajan jälkeen. Kivuliaissa toimenpiteissä, kuten porsaiden kastroinnissa ja vasikoiden nupoutuksessa, pitäisi käyttää aina kivunlievitystä.
MTK: Ei saa heikentää kilpailuasemaa
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto (MTK) haluaa, että uusi eläinsuojelulaki on maailman paras ottamaan huomioon sekä tuotantoeläinten että maatalousyrittäjien hyvinvoinnin.
MTK:n mukaan kansallisella lainsäädännöllä ei saa heikentää kotimaisten tuotteiden kilpailuasemaa muita EU-maita tiukemmilla eläintenpitonormeilla.
MTK vastustaa sellaista uutta säätelyä, jonka kustannukset tulevat maatilojen maksettaviksi. Se nostaa varoittavaksi esimerkiksi Ruotsin, jossa kansalliset hyvinvointisäädösten tiukennukset ovat vähentäneet kotimaista tuotantoa.
– Nyt noin 30 prosenttia ruotsalaisten kuluttamasta sianlihasta tuodaan heikompien tuotantovaatimusten maista, liitto toteaa tiedotteessaan.
Myös hallitusohjelmaan on kirjattu, ettei eläinsuojelulain uudistuksesta saa aiheutua kuluja tuottajalle.
SEY:n mielestä ei voida hyväksyä, että talous asetetaan mielen omaavien yksilöiden edelle.
SEY vaatii, että kaikkien eläinten on saatava toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. Koirien ja kissojen tunnistusmerkintä tulisi säätää pakolliseksi, terveysongelmia aiheuttava jalostus ja luonnonvaraisten eläinten käyttö sirkuksissa olisi kiellettävä.
SEY:n vapaaehtoisena eläinsuojeluneuvojana toimiva vaalalainen Johanna Inkala sanoo, että liiton keskeisiin vaatimuksiin on helppo yhtyä.
– Tärkeintä on, ettei eläimille aiheuteta kipua. Sen pitäisi olla nykyaikana kaikille selvä asia.
Inkalan mielestä voitaisiin harkita, että tilakohtaiset tarkastusraportit olisivat julkisia, samaan tapaan kuin nykyään ravintoloilla.
Koirien ja kissojen tunnistusmerkinnän pakollisuus olisi Inkalan mukaan omiaan vähentämään pentutehtailua.
Moni haluaa kovempia rangaistuksia eläinsuojelurikoksista
Moni suomalainen haluaisi nykyistä kovempia rangaistuksia eläinsuojelurikoksiin syyllistyneille.
Pitkään valmisteilla olleen eläinsuojelulakiuudistuksen tueksi kysyttiin myös kansalaisten mielipidettä. Talvella 2012 tehtyyn nettikyselyyn saatiin 617 vastausta.
Neljäsosa vastaajista haluaisi, että tuomioistuimet antaisivat eläinsuojelurikoksista sakkoja kovempia rangaistuksia. Rangaistusasteikon yläpäästä löytyy Suomessa ankarampia rangaistuksia kuin monessa muussa Euroopan maassa.
Moni kovempia rangaistuksia vaativa haluaisi, että rikoksiin syyllistyneille määrättäisiin nykyistä pidempiä, jopa elinikäisiä eläintenpitokieltoja.
Viidesosa vastaajista kannattaa turkistarhauksen kieltämistä. Muutamalle prosentille riittäisi, että turkiseläinten oloja parannettaisiin luonnonmukaisen käyttäytymisen mahdollistavin muutoksin.
Myös turkistarhauksen jatkamisen sallivia kannanottoja saatiin huomattava määrä.
Viidesosa vastaajista toivoo eläinsuojeluvalvonnan ja valvojien koulutuksen lisäämistä. Viranomaisilta ja medialta toivotaan nykyistä enemmän valistusta ja tiedotusta eläinten hyvinvoinnista ja suojelusta.
Runsaat kymmenen prosenttia vastaajista haluaisi tuotantoeläimille lisää tilaa, puhtaat olot, virikkeitä ja mahdollisuuksia lajityypilliseen käyttäytymiseen. Yksittäisistä vastustettavista asioista nousevat esille parsinavetat ja porsimiskarsinat.
Niin ikään joka kymmenes sallisi yllätystarkastukset eläintenpitäjien luo ja valvojien toimivallan lisäämisen.