Helsinki
Kuntatyönantajat ovat kuunnelleet kevään ja kesän mittaan tukka pystyssä kuntapalkollisten edusnaisten- ja miesten palkkavaateilla käymää reipasta huutokauppaa. Vakaana pyrkimyksenä näyttäisi olevan, että kuntasektorin palkat nykäistään kerta heitolla yksityissektorin kylkeen ja jos mahdollista jopa niiden edelle.
Täysin mahdottomia järjestöjen esittämät palkankorotusvaatimukset ovat toistaiseksi olleet, kommentoi Kunnallisen työmarkkinalaitoksen johtaja Jouni Ekuri.
Hän kuitenkin tulkitsee, että meno kuuluu tässä vaiheessa ikään kuin pelin henkeen. Ja hän luottaa, että kun neuvottelut lomien jälkeen elokuussa käynnistyvät, järki voittaa ja syksyn mittaan saadaan aikaan kaikkien osapuolten kannalta tuloksellinen sopimus.
Ekuri muistuttaa, että maltillisella sopimuspolitiikalla on saatu paljo hyvää aikaa.
"Palkansaajien reaalinen ostovoimakin on kehittynyt hyvin. Jos nyt sitten lähdetään keskinäiseen, ryhmäkuntaiseen kilpajuoksuun ja kokonaisuuden etu unohdetaan, ovat seuraukset murheellisia. Eikä siinä kilpajuoksussa varmasti kuntasektorin palkansaajat ole parhaita menestyjiä."
"Suomalaiset ovat pärjänneet eurooppalaisessa maailmassa yhdessä neuvotellen ja sopien hyvin. Olisi aika sääli, jos tätä kehitystä lähdettäisiin kaatamaan ja repimään poukkoilevalla, intoon, eikä järkeen ja kokemukseen pohjatuvalla politiikalla."
Talouden pohja
edelleen hatara
Maamme talouden kehitykseen liittyy epävarmuutta, työttömyys on pudonnut, mutta pysyttelee vieläkin kovin korkealla tasolla, valtiolla on edelleen runsaasti velkaa ja heikosti menestyvien kuntien joukko on taaja, Ekuri luettelee.
Sen vuoksi kuntatyönantajan tavoitteena onkin tulevalla neuvottelukierroksella laaja maltillinen tuloratkaisu, sopimus joka tukee kunta-alan palkanmaksukykyä ja myös kilpailukykyä työmarkkinoilla, hän sanoo.
Kuntasektorin palkkarallin laukaisi liikkeelle kuntatöistä valmistunut palkkaselvitys. Työntekijäpuolen mukaan se viestii kuntapalkkojen selvästä jälkeenjääneisyydestä. Jopa kymmenien prosenttien kaulasta. Työnantajapuolella selvitystä tulkitaan huomattavasti maltillisemmin. Ekurin mielestä kuntapalkat ovat monin osin hyvinkin kilpailukykyisiä, jopa eräissä kohdin yksityissektorin edellä.
Työn sisältö ja laatu unohdetaan
Sitä kuntatyönantaja ei ole väittänyt, etteivät tehdyt palkkaselvitykset anna aihetta yhtään mihinkään. Sen vuoksi olemmekin valmiita avoimin mielin tarkastelemaan tilannetta niiden edellytysten puitteissa, joihin kuntatalouden tila antaa mahdollisuuksia, Ekuri muotoilee.
Tuloratkaisuun liittyen on mahdollista ryhtyä hoitamaan palkkapaineita pitkälle aikavälille ulottuvalla ohjelmalla, hän sanoo.
"Pienin askelin niiltä osin kuin osapuolet yhdessä neuvotellen sen tarpeelliseksi toteavat ja tunnustavat. Korjaamaan aitoja epäkohtia, jotta aikaansaataisiin todellista, kuntasektorin kilpailukykyä korjaavaa muutosta."
Ekuri tulkitsee, että palkansaajapuolellakin ymmärretään hyvin se, ettei mahdollisesti tarvittavia korjauksia pystytä kerta rysäyksellä tekemään.
Kilpailukykyä kuntasektori tulevaisuudessa kipeästi tarvitsee. Väki on ikääntymässä, eläkkeelle siirtyvien joukko kasvaa tulevina vuosina jyrkästi. On pysyttävä palkkaamaan uusia työntekijöitä tilalle, kilpailemaan työvoimasta.
Hampaaton ei kuntasektori tässä kisassa ole. Kaavamaisissa palkkavertailussa kun tyystin unohdetaan laadulliset tekijät, Jouni Ekuri sanoo. "Yhä tärkeämmäksi tekijäksi ovat nousemassa työpaikkaa arvosteltaessa ja arvostettaessa työn sisältö ja työelämän laatu."
Sitä kuntatöistä hänen mielestään löytyy. Se käy ilmi myös nuorten piirissä tehdystä tutkimuksesta, he arvostavat kuntatöitä, Ekuri kertoo.
Kunnat eivät ole irtisanoneet joukoittain väkeään, päinvastoin uudet pysyvät työsuhteet ovat kunnissa lisääntyneet useilla tuhansilla ja työaika, lomat ja monet muut työsuhteen edut ovat kunnissa yksityissektoria paremmat, KT:n toimitusjohtaja kuntatyön hyviä puolia listaa.
"Kunta-alan vahvuuksina pidetään tutkimusten mukaan henkilöstön ammattitaitoa, yleistä työviihtyvyyttä ja hyvää työsuhdeturvaa. Näistä kanttaa pitää jatkossakin kiinni."
Liittokierros ei
lupaa hyvää
Työmarkkinaosapuolet kartoittavat lomien jälkeen elokuussa valmiudet kokonaisratkaisuun ja silloin neuvotellaan myös sopimuksen muodosta, sen kustannusvaikutuksista ja siihen liittyvistä rahanjakotavoista, Ekuri sanoo.
"Ratkaisun muoto tulee olemaan yksi keskeisistä neuvoteltavista asioista. Työnantajien kannalta on tärkeää, että sopimuksen kustannusvaikutus ennakkoon tiedetään."
Jos kaikesta huolimatta käy niin, ettei kokonaisratkaisuun ole halukkuutta, arvioi sitten itse kukin liitto omat mahdollisuutensa ja käynnistää niiden pohjalta omat neuvottelunsa. Nykyinen sopimus on voimassa ensi vuoden tammikuun loppuu, sitten työraha on katkolla ja ollaan sopimuksettomassa tilassa, Jouni Ekuri toteaa.
"Sitten jokainen yrittää nyhtää minkä irti saa ja kokonaisuuden etu valitettavasti silloin unohtuu."
Mutta ensin mennään lomille keräämään voimia, Ekuri sanoo. Edessä on varmuudella, niin kuin monesti aikaisemminkin, tiukkojen neuvottelujen syksy. Lomatunnelmia se ei kuitenkaan pilaa, eikä liioin vie yöunia, hän kertoo.
"Toivon, että tilanne on sama meidän ystävillämme pöydän toisellakin puolella. Jotta olemme levänneitä ja reippaita sitten syksyllä, kun neuvottelut toden teolla käynnistyvät. Uskon, että vilpitön pyrkimys silloin eri puolilla on rakentaa sopimuksia, eikä lakko-organisaatioita."
Edessä on tiukka syksy. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen johtaja Jouni Ekuri sanoo, ettei näin ole suinkaan ensimmäistä kertaa. Hän luottaa, että yhteinen näkemys löytyy ja järkevä lopputulos saavutetaan. Ratkaisu, joka mahdollistaa lisäväen palkkaamiseen myös kunnissa.
Nyt kuntatöissä on noin 420 000 tekijää, määrä on kasvanut yli kymmenellä tuhannella parina viime vuotena.