Siro nainen nostaa lasivitriinistä painavalta näyttävän Itaúna-kaulakorun ja ojentaa sen kokeiltavaksi. Kädet, jotka ovat valmistautuneet vastaanottamaan jotain raskasta, nousevat korun myötä ilmaan: voi miten kevyt!
”Eikö olekin”, Tuulia Niva nyökkää.
”Korun nimi tarkoittaa veden hiomia kiviä ja sen ’kivet’ on hiottu tucuma-palmun siemenistä. Tucuma-hedelmää syödään Brasiliassa usein aamupalalla.”
Niva on koruja tekevän brasilialaisen Arayací-yrityksen perustaja ja pääomistaja. Arayacín koruissa käytetään brasilialaiseen tapaan paljon luonnonmateriaaleja, kuten siemeniä, kuituja ja puuta. Koruissa luonnonmateriaaleja yhdistetään usein hopeaan.
Ex-nokialainen tarina
Se, miten kainuulaislähtöinen ja Oulussa pitkään asunut nainen päätyi perustamaan korudesign-yrityksen Brasiliaan, on yksi ex-nokialaisten tarinoista.
Niva työskenteli miehensä kanssa Nokialla, mutta miehelle tarjottiin komennusta Brasiliaan.
”Olimme pitkään halunneet asua jossain ulkomailla. Niinpä otin Nokian tarjoaman irtisanoutumispaketin ja muutimme kolmen tyttäremme kanssa Manaukseen reilut kolme vuotta sitten”, Niva kertoo.
Manaus sijaitsee keskellä Amazonasin aluetta, noin tuhannen kilometrin päässä rannikolta.
Ensimmäiset puoli vuotta perheellä meni aikaa portugalin kielen oppimiseen ja tavallista kovempina iskeneiden perusflunssien selättämiseen.
Sen jälkeen oli aikaa katsella uutta kotimaata – ja silloin Niva löysi paikallisten käsityöläisten perinteisin menetelmin orgaanisista aineksista tekemät korut.
”Aloin miettiä, että josko näitä voisi viedä ulkomaille, missä tällaisilla koruilla on eksoottistakin arvoa”, Niva kuvailee.
Tuotantoketju liikkeelle
Ei kun toimeen. Vähitellen Tuula Niva sai luotua yhteyksiä paikallisiin designereihin ja artesaaneihin. Käsityöläisillä taas oli yhteyksiä alueen alkuperäiskansoihin, jotka muun muassa keräävät siemeniä tai punovat kaunista, perinteistä aruma-kuitua.
Vaikka brasilialaisten ja suomalaisten ajatukset aikatauluista ja niiden pitävyydestä eivät aina osuneetkaan kohdalleen, tuotantoketjun luominen oli jopa helppoa verrattuna siihen, kun Niva lähti ideansa kanssa paikallisten viranomaisten puheille:
”Brasilia on byrokratian kannalta jopa mahdottomampi maa kuin Suomi! Ehdimme tehdä pari vuotta yhteistyötä paikallisten kanssa ennen kuin saimme myyntiluvat tämän vuoden huhtikuussa.”
Ekologisuus viehättää
Nyt Niva työskentelee sen eteen, että Arayacín ekologinen korumuoti saa jalansijaa maailmalla. Korujen ensimmäinen jälleenmyyjä oli helsinkiläinen Union Design, nyt verkkoja on vedessä niin USA:n kuin muunkin Euroopan suhteen.
Vastaanotto on ollut niin ylistävä, että tulevaisuus näyttää hyvältä.
Erityisesti on kiitelty malliston ekologisuutta ja sitä, että Arayacín mukana korualalle on tullut uusia materiaaleja.
”Esimerkiksi jarina-palmun siemenistä tehdyt korut ovat kuin norsunluisia – jarina onkin eettinen vaihtoehto norsunluulle”, Niva kuvailee.
Kiehtovaa on sekin, että Arayacín koruissa yhdistyvät Amazonian alkuperäisväestön materiaalit ja suunnittelu kainuulaiseen näkemykseen – Niva on nimittäin se, joka ehdottaa paikalliselle designerille, että kenties tämä sittenkin jättäisi rimpsulaisesta korvakorusta ainakin yhden rönsyn pois.
”Paikallinen tyyli on meikäläistä runsaampi”, Niva naurahtaa.