"Euroopan keskuspankin aikoinaan naulitsema kahden prosentin inflaatiotavoite on liian jäykkä", Sampo Pankin pääekonomisti Lauri Uotila sanoo.
"Varmaan on syytä pitää kiinni rahapolitiikassa noin kahden prosentin inflaatiotavoitteesta, mutta rahapolitiikan tekeminen voisi olla helpompaa, jos ei olisi niin tarkkaa tavoitelukua. Esimerkiksi Yhdysvalloissa keskuspankki ei ole määritellyt mitään inflaation tavoitetasoa -- siellä tavoitteena on hillitä inflaatiota ja edistää talouskasvua", Uotila sanoo.
Uotilan arvio inflaatiotavoitteesta on samansuuntainen kuin valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtajan Jukka Pekkarisen torstaiaamuna Yleisradion uutisissa esittämä näkemys.
Pekkarisen mielestä Euroopan keskuspankin kahden prosentin inflaatiotavoite on ajastaan jäljessä eli liian jyrkkä nykyiseen maailmantalouden tilanteeseen. Sammon pääekonomisti pitää aika yllättävänä sitä, että valtiovarainministeriön ylijohtaja kommentoi EKP:n inflaatiotavoitetta radiouutisissa. "Useinhan tällaisista asioista puhutaan enemmänkin kulissien takana kuin julkisuudessa."
Ylijohtajan arvioita ei haluttu kommentoida Suomen Pankista sen paremmin kuin valtiovarainministeriöstäkään. Edes ylijohtaja Jukka Pekkarinen itse ei enää ryhtynyt täsmentämään lausuntojaan. "Hän on koko loppupäivän varattuna", haastattelupyynnön esittäneelle Kalevan toimittajalle vastattiin valtiovarainministeriöstä torstaina.
Kansantalousosaston ylijohtaja Pekkarinen esitti arvionsa inflaatiotavoitteesta radion aamu-uutisissa ikään kuin pohjustukseksi EKP:n myöhemmin päivällä tekemälle päätökselle nostaa rahamarkkinoiden ohjauskorkoa kolmeen prosenttiin.
Suuruudeltaan 0,25 prosenttiyksikön koronnosto oli odotettu. Sen tavoitteena on hillitä inflaatioriskiä ja ylläpitää näin osaltaan hintavakautta. Sammon pääekonomisti Lauri Uotilan mukaan EKP:n torstainen koronnostopäätös oli kaikin puolin odotusten mukainen, olihan keskuspankki varsin selväsanaisesti edellisessä kokouksessaan vihjannut, mitä se tulee nyt tekemään.
Uotilan mielestä koronnosto ei hetkauta tällä hetkellä juuri ketään tai mitään. Ennakoitavissa ollut nosto on jo ennättänyt ujuttautua esimerkiksi euribor-korkoihin, jotka kiinnostavat erityisesti asuntovelallisia.
Radiouutisten haastatteleman ylijohtaja Pekkarisen mukaan kuluvasta vuodesta tulee ylöspäin hilautuvien korkojen vuosi. Uotila arvioi, että EKP saattaa nostaa ohjauskorkoaan tänä vuonna vielä kerran tai pari.