Euroopan keskuspankkia EKP:tä on aika ajoin arvosteltu siitä, että se tuijottaa liikaa vain hintavakauteen eli pyrkii pitämään inflaation keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin alapuolella.
"Hintavakaudesta huolehtiminen on annettu EKP:n tehtäväksi unionin perustamissopimuksessa. Pitkällä ja keskipitkälläkin aikavälillä luottamus hintavakauteen on kestävän työllisyyden perusedellytys. Myös Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve puhuu siitä, että hintavakaus on oleellista kestävän kasvun ja työllisyyden kannalta", Liikanen painottaa.
Hänen mielestään euroalueen rahapolitiikka on ollut Suomelle hyvä asia. Se on tuonut rahaoloihimme vakautta ja ennustettavuutta sekä alhaisen inflaation.
Liikanen ei suostu ajatusleikkiin, mikä olisi Suomen Pankin peruskorko tällä hetkellä, jos meillä vielä olisi käytössä oma markka. Se riippuisi hänen mukaansa siitä, miten inflaatio-odotukset olisi kyetty hallitsemaan nykyisessä suhdannetilanteessa.
"Erot euromaiden talouksien välillä ovat supistuneet. Kun euromaat kytkeytyvät taloudellisesti yhä enemmän toisiinsa, silloin myös yhteinen rahapolitiikka on entistä osuvampaa", kuittaa Liikanen.
Tällä hetkellä Suomen Pankilla on sivukonttorit Vantaalla, Turussa, Kuopiossa ja Oulussa. Pankin johtokunta on päättänyt, että Turun aluekonttori lopetetaan tämän vuoden loppuun mennessä.
Mitä lopuille Suomen Pankin konttoreille tapahtuu, tarvitaanko niitä enää, kun omaa valuuttaakaan ei ole? "Emme ole tehneet uusia päätöksiä", vastaa Liikanen.
Kesälomansa Liikanen viettää kahdessa erässä, koska EKP, jonka neuvostoon hän Suomen Pankin pääjohtajana kuuluu, kulkee muun Euroopan rytmissä, jossa lomat pidetään elokuussa.
Alkavalla, heinäkuun ensimmäisellä viikolla hän matkustaa EKP:n päämajaan Frankfurtiin. Siellä keskustellaan ja päätetään muun muassa ohjauskorosta. Hän ei sano mitään ratkaisusta, koska neuvoston jäsenet ovat päättäneet, etteivät he kommentoi rahapoliittista tilannetta korkokokousta edeltävän viikon aikana. Yleinen veikkaus markkinoilla näyttää olevan, että korko nousee syksyllä ainakin kerran.
Frankfurtin jälkeen on vuorossa lomaa perheen kesäpaikassa Anttolassa, missä Liikanen pitää tyttärensä pojille kalastusleiriä ja opettaa lomasaaressa myös jalkapallon perusniksejä.
Liikanen tunnetaan innokkaana maraton-juoksijana. Tänä vuonna hän on juossut jo Tukholman maratonin ja lokakuussa on vuorossa Berliinin maraton. Hän on juossut tähän mennessä 27 maratonia.
Hän aloitti juoksemisen tosissaan vasta 40-vuotiaana. Paras maraton-aika on 3,40. Mukavin ja mieleen jäävin maraton on ollut Ranskan Bordeaux´ssa, viiniviljelmien halki juostu Medocin maraton. "Bordeaux´ssa oli rento meininki ja se juostiin hymyssä suin. Toivoisin lisää hymyä Suomenkin kuntoilutapahtumiin."
Liikanen sanoo vakavana, että 40. ikävuoden jälkeen miehen suorituskyky laskee joka vuosi prosentin verran. "Silloin pitää tunnustaa realiteetit, omat rajansa juoksemisessakin."