Pääkirjoitus

EKP työntää rahaa liik­keel­le

Euroopan keskuspankki EKP pyrkii tukemaan haparoivaa ja horjuvaa talouskasvua.

Euroopan keskuspankki EKP pyrkii tukemaan haparoivaa ja horjuvaa talouskasvua. EKP laski ohjauskoron torstaina historiallisen alhaiseksi 0,75 prosenttiin. Samalla EKP päätti, että pankkien keskuspankin tileillä pitämien talletusten korko lasketaan nollaan.

EKP yrittää radikaaleilla keinoillaan elvyttää euroaluetta, joka kärsii velkakriisistä ja suhdanteiden heikkenemisestä.  EKP pyrkii kaikin keinoin työntämään pankkeja, jotta ne lainaisivat rahaa toisilleen ja asiakkailleen.

Luottojen kysyntä on talous- ja velkakriisin runtelemissa euromaissa ollut viime aikoina heikkoa.  Ohjauskoron lasku helpottaa pankkien rahoitustilannetta. Sen avulla parhaassa tapauksessa tulevaisuudenusko viriää, talouselämä vilkastuu ja kotitalouksien ostovoima kasvaa.

EKP:n toiseen kertaan toteuttama koronlasku on mahdollista alhaisten inflaatio-odotusten ansiosta.

Ohjauskoron lasku  kielii myös siitä, että keskuspankin vuodenvaihteessa markkinoille kahdessa erässä pumppaamat halvat lainat eivät ole purreet aivan odotetulla tavalla.

Myös oman hurjan talouskasvunsa hidastumista pelkäävä Kiina on ryhtynyt elvyttäviin toimiin laskemalla keskuspankkinsa ohjauskoron kolmeen prosenttiin. Koronlasku on jo toinen kuukauden sisään. Sen toivotaan vauhdittavan kasvua eri puolilla maailmaa.

Englannin keskuspankki puolestaan piti ohjauskorkonsa ennallaan ja lisää markkinoilla olevan rahan määrää 50 miljardilla punnalla.

Tanska on taas jo vahvasti sillä tiellä, että korot ovat muuttumassa negatiivisiksi. Pian voi tulla eteen tilanne, että asiakkaat joutuvat Tanskassa maksamaan saadakseen pitää rahansa pankissa.

Alhaiset korot voivat houkutella suomalaisia kotitalouksia varomattomaan lainanottoon, koska korkomenot ovat historiallisen alhaiset. Toisaalta talouden epävarmuus tekee myös lainanottajat varovaisiksi.

Asuntolainamarkkinoilla on joka tapauksessa poikkeuksellinen tilanne alhaisten korkojen ansiosta.

Asuntolainoissa ehdottomasti suosituin viitekorko on nykyään euribor.  Pankkien tarjoamat omat primekorot eivät ole pysynet laskevien euriborien tahdissa. Laskevien korkojen takia pankit ovat viime aikoina hilanneet asuntolainojen korkomarginaaleja ylöspäin.

Lainanottajalle aiheuttaa  päänvaivaa lähinnä se, sitooko hän asuntolainan koron lyhyeen  vai pitkään euriboriin.

Varman syklin mukaan se mikä laskee nousee jossain vaiheessa ja päinvastoin. Näin on odotettavissa myös koroille, vaikka EKP:n ohjauskoron lasku voi merkitä korkotason pysymistä alhaisena parin vuoden ajan.

Pitkäaikaisissa lainoissa on varauduttava korkotason nousuun. Uusien asuntolainojen takaisinmaksuaika on nykyään 25–30 vuotta, joten niihin ehtii iskeä useampikin koronvaihtelu. Suomalaisten asuntolainakanta on peräti 83 miljardia euroa eli hälyttävän korkea.

Alhaiset korot eivät ole pysyvä tila.