Euroopan keskuspankki päätti torstaina markkinaodotusten mukaisesti laskea ohjauskorkoa 0,5 prosenttiyksikköä. Peruskorko putoaa näin ensi maanantaina 2 prosenttiin. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ennakoi EKP:llä olevan varaa laskea peruskorkoa uudestaan vuoden lopulla.
EKP kevensi torstaina puolella prosenttiyksiköllä myös rahalaitosten maksuvalmiusluoton korkoa sekä talletuskorkoa.
Koronlaskua on kaivattu etenkin piristämään suurten EU-maiden, kuten Saksan, Ranskan ja Italian matelevaa talouskehitystä.
EKP:n pääjohtaja Wim Duisenberg perusteli korkopäätöstä etenkin sillä, että inflaatio on pysytellyt tasaisesti kahden prosentin tuntumassa. Mutta hän painotti päätöstä seuranneessa tiedotustilaisuudessa myös sitä, että rahapolitiikalla ei voi yksin luoda kestävää kasvua ja työllisyyttä euroalueelle. Tähän voidaan yltää vain sopivilla rakenteellisilla muutoksilla.
"Veropolitiikalla on suuri potentiaali luoda luottamusta", Duisenberg kehotti. Vakautusta tarvitaan sekä kuluttajien että investoijien mielenrauhaksi. Kasvua edistäisivät myös rohkeat uudistukset julkisten kulurakenteiden taholla.
Epäsuora vaikutus
Euroalueen ohjauskorko on nyt enää yhden neljännespisteen korkeampi kuin USA:ssa. Joskin myös Fed:in ennakoidaan jo lähiaikoina pudottavan 1,75 prosentissa olevaa peruskorkoaan.
Peruskoron lasku hyödyttää Suomea epäsuorasti, sillä suuret euromaat ovat vientimarkkinoitamme, arvioi Etlan ennustepäällikkö Pasi Soronen. Hän odottaa ohjauskoron alenevan ehkä jo syksyllä 1,75:een. Sen jälkeen korot pysyisivät pitkään matalina.
Voimakkaampi koronnousu euromaissa koettaisiin Sorosen mukaan vasta vuosina 2005-2006. Vasta tuolloin Euroopan talouskasvu pääsisi kunnolla vauhtiin.
Etla alensi ennustettaan
Etla alensi torstaina bkt-kasvuennustettaan 1,6 prosenttiin. Vielä maaliskuussa toiveet olivat 0,2 prosenttiyksikköä korkeammalla. Pohjat saavuttaisiin vasta myöhemmin tänä vuonna, Sorjonen näkee.
Mutta edelleen Suomi jaksaa selvästi paremmin kuin EU-alue, jolle ennakoidaan keskimäärin 0,5 prosentin kasvua. Ensi vuodelle Etla ennakoi Suomeen 2,8 prosentin kasvuvauhtia.
Suhdannekatsaus on tehty viittä vuotta silmälläpitäen eli samalla koko hallituskaudeksi. Katsausaikana Suomen bkt kasvaisi keskimäärin 2,6 prosenttia eli puoli prosenttia vähemmän kuin menneinä viitenä vuonna.
Myös Etlassa painotettiin aivan kuin EKP:n ajatukset etukäteen arvaten sitä, miten tärkeää on vaikuttaa heikkoon kasvuun talouspolitiikalla. Kasvu on kulutuksen varassa, Sorjonen kuvasi ja vetosi siihen, että paitsi korkopolitiikalla myös suhdannepoliittisilla toimilla on nyt merkittävä vaikutus.
Näillä näkymin punamultahallituksen lupaamat elvytystoimet nostavat bkt:ta vuosittain 0,2 prosenttia.
Veroepävarmuus haittaa
Vienti ja investoinnit kuitenkin uhkaavat heiketä.
"Suorat sijoitukset jatkuvat ulkomaille hyvin mittavina", Sorjonen varoittaa. Suuremmat investoinnit taas keskittyvät infrastruktuuriin, kuten Vuosaaren satamaan sekä ulkomailta tuotavaan ydinvoimalaan.
"Tuottavuuden nousu saadaan aikaan vain investoinneilla", Sorjonen muistuttaa. Suomi ei kuitenkaan yrityksiä houkuta: "Investointien puute saattaakin olla todellinen ongelma meille."
Sorjonen kritisoikin yhdessä Etlan toimitusjohtajan Pentti Vartian kanssa "veroepävarmuutta". Yrityksiä jarruttaa se, että hallitus ei ole kertonut talouspoliittisista linjoistaan vuodesta 2004 eteenpäin: "Kaikki on hämärän peitossa."
Auki ovat niin yritys- kuin pääomaverotuskin ja sukupolvenvaihdokset: "Tarvitaan näköaloja, että voidaan suunnitella."
Euron arvon Etla odottaa pysyttelevän tänä vuonna 1,15 dollarin tuntumassa ja vahvistuvan ensi vuonna 1,20 dollariin.