Bryssel
Euroopan keskuspankki jätti torstaina odotetusti korot ennalleen. Aikaisemmin yleisesti odotetun koronlaskun pankin pääjohtaja Wim Duisenberg oli torjunut jo tiistaina puhuessaan Euroopan parlamentin talousvaliokunnan istunnossa.
EKP:n ohjauskorko pysyy 3,25 prosentissa. Korko on pysynyt samana jo viime marraskuusta lähtien. Suuri epävarmuus, heikko luottamus ja rakenteellisten uudistusten puute estävät Duisenbergin mukaan kasvua enemmänkin kuin rahan hinta.
Duisenberg jätti kuitenkin auki mahdollisuuden, että korot laskisivat myöhemmin. "Vaihtokurssin, joka on vahvistunut tämän vuoden alusta lähtien, ja koko taloudellisen ympäristön täytyy edelleen vähentää inflaatiopainetta", oli Duisenbergin viesti. Euron kurssi nousi hieman torstaina Euroopassa korkopäätöksen jälkeen.
Duisenberg vaati tiukkaa budjettikuria
Duisenberg vaatii tiukkaa budjettikuria tiistaina ja totesi korkotason olevan asianmukainen. Tiukaksi luonnehdittu kannanotto Euroopan parlamentissa on johdettavissa edellisenä päivänä pidetystä valtiovarainministerien kokouksesta, jossa jäsenmaat eivät onnistuneet sitoutumaan selkeästi alijäämien vähentämiseen.
Ranska kieltäytyi hyväksymästä alijäämänsä vähentämistä puolella prosentilla ensi vuonna. Ranskassa oli selkeästi toivottu koronlaskun helpottavan sen tilannetta. Vaalien aikana luvatut verohelpotukset eivät edesauta kurinalaista budjettipolitiikkaa.
Duisenbergin mukaan on hallitusten asia pyrkiä saamaan kasvua aikaan uudistamalla verotusta ja työmarkkinoita. Hän varoitti suuresta tuhosta, jos keskuspankki tekisi äärimmäisen hedelmättömiä yrityksiä saada kasvua aikaan koron laskemisella.
"Uskon ettei rahapolitiikasta tai edes talouspolitiikasta löydy vastauksia nykyiseen luottamuspulaan", Duisenberg kertoi parlamentille.
Kasvutoiveet ensi vuoteen
Toiveet taloudellisen kasvun käynnistymisestä tänä vuonna on haudattu. Talouskomissaari Pedro Solbes arvioi aikaisemmin syksyllä, että kasvu jää euroalueella alle yhden prosentin. "Vasta vuoden 2003 kuluessa voidaan on laskettavissa taloudellisen kasvun varaan, mutta ajankohta ja määrä ovat epävarmoja", Duisenberg totesi lehdistötilaisuudessa keskuspankin päätöksen jälkeen.
Torstaina julkistettujen Eurostatin tilastojen mukaan talouskasvu kuitenkin oli euroalueella hieman odotettua parempaa. Vuoden toisella neljänneksellä talouskasvun arvioidaan olevan 0,4 prosenttia kun aikaisempi arvio oli 0,3 prosenttia. Kasvu oli Suomessa suurinta eli 2,1 prosenttia. Komission ennusteen mukaan talouskasvu jää 0,2-0,5 prosenttiin kolmannella ja neljännellä neljänneksellä.
Pääjohtaja luottaa pankkisektorin kestävän
Markkinoilla oli toivottu koronlaskua heikentyvien suhdanteiden ja pörssien alamäen vuoksi. Irakin kriisin vaikutusten pelätään lisäävän alamäkeä edelleen. EKP on myös huolissaan öljynhintojen vaikutuksista inflaatioon. Hintojen vakaus on EKP:n ensisijainen tavoite.
Kahden prosentin inflaatiotavoite on kuitenkin ylitetty syyskuussa jo toisena kuukautena peräkkäin. Epävarmuus on saattanut joidenkin eurooppalaisten pankkien aseman vaaraan osakkeiden laskun vuoksi. Saksalaisen Commerzbankin on pelätty olevan vaarassa, mutta sen kurssi nousi torstaina pankin ja hallituksen vakuuttelujen myötä.
"Pörssiosakkeiden hintojen vaikutus on ollut aika dramaattinen, mutta yleisesti ottane pankit ja rahoituslaitokset pystyvät kestämään myrskyn oikein hyvin niiden terveen ja vahvan aseman vuoksi", Duisenberg vakuutti.
Pankkisektori on kärsinyt pörssikurssien laskusta ja talouden hitaasta kasvusta, mutta se pysyy yleisesti ottaen vahvana, arvioi Duisenberg. Pankkilainojen virrassa yksityiselle sektorille ei pääjohtajan mukaan aihetta huoleen.
