Kolumni

EKP pahasti erimielinen euroalueen lisäelvytyksestä – ainoata määriteltyä tavoitettaan EKP ei ole saavuttanut kymmeneen vuoteen

Euroopan Keskuspankki EKP päätti viime viikolla elvyttää euroalueen taloutta.

Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.
Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.
Kuva: Nico Bäcksrröm

Euroopan Keskuspankki EKP päätti viime viikolla elvyttää euroalueen taloutta. EKP laski ohjauskorkoaan entistä negatiivisemmaksi, aloitti uudestaan arvopapereiden osto-ohjelman ja teki elvytyksen keston riippuvaiseksi inflaation kehityksestä. Lisäksi keskuspankki eriytti pankkien talletuskorkoja, minkä tavoitteena on tukea pankkien kannattavuutta tilanteessa, jossa pankkien kannattavuus kärsii negatiivisista koroista. Tavalliselle säästäjälle kaikki tämä tarkoittaa poikkeuksellisen alhaisten korkojen ajan jatkumista.

Käänne uudelleen elvyttävään politiikkaan oli nopea. Viime vuoden joulukuussa EKP ilmoitti lopettavansa arvopapereiden osto-ohjelman vuodenvaihteessa. Tavoitteena oli ottaa ensimmäisiä askeleita rahapolitiikan normalisoimisessa. Korkojen nostaminen olisi tapahtunut myöhemmin.

Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.
Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.
Kuva: Nico Bäcksrröm

Kauppasodat ja kansainvälisen talouden kasvuvauhdin hidastuminen muutti kuitenkin tilannetta. Erityisesti viennistä ja teollisuustuotannosta riippuvaiset taloudet ovat Euroopassa hidastuneet.

Keskuspankki on samalla ollut epäonninen. Uudet elvyttävät toimet piti aloittaa ennen kuin korkoja oli ehditty normalisoida. Lisäelvytyksen tehoa syö, kun ohjauskorot ovat jo valmiiksi poikkeuksellisen alhaisina. Tässä suhteessa USA:n keskuspankin asema on parempi. Korkoja ehdittiin jo nostaa liki normaaleiksi ennen suhdanteen kääntymistä.

EKP:n johtajat olivat poikkeuksellisen erimielisiä politiikan muutoksesta. Julkisuuteen valuneiden tietojen mukaan Ranskan, Saksan ja Hollannin edustajat vastustivat tehtyjä päätöksiä. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on kaikesta päätellen ollut tukemassa tehtyjä päätöksiä.

Myös jälkikäteiset kommentit päätöksestä ovat olleet poikkeavia. Hollannin keskuspankin pääjohtaja Klaas Knot kertoi peräti tiedotteessa pitävänsä päätöksiä huonoina.

Tätä ennen Hollannin parlamentti oli lähettänyt ennen tuoreimpia korkopäätöksiä kirjeen EKP:n pääjohtajalle.

Huolenaiheena oli negatiivisten korkojen vaikutus hollantilaisiin eläkesijoittajiin.

Hieman intuition vastaisesti hollantilaisten huoli johtuu siitä, että Hollannissa eläkevaroja on kerätty erityisen paljon. Periaatteena on ollut, että jokaista luvattua eläke-euroa pitäisi vastata myös säästetty euro. Kun korot laskevat, säästettyjä euroja tarvitaan enemmän.

Tämän vuoksi Hollannissa on leikattu ajoittain myös eläkkeitä ja asiasta on tullut kuuma poliittinen peruna. Eläkeleikkauksiin johtava EKP:n korkopolitiikka ei ole suosittua.

Itävallan tuore keskuspankin pääjohtaja puolestaan ehdotti, että inflaatiotavoitetta pitäisi laskea. Jos kahden prosentin inflaatiotavoitetta on näin vaikea tavoittaa, kannattaisiko sitä alentaa suosiolla?

Tässä ollaan nykyaikaisen rahapolitiikan ytimessä. Mitä tavoitellaan ja miksi?

EKP:lla on yksi keskeinen tavoite. Tämä on pitää euroalueen keskimääräinen inflaatio lähellä kahta prosenttia. Euroopan keskuspankilla ei ole kasvu- tai työllisyystavoitteita.

Ainoata määriteltyä tavoitettaan EKP ei ole saavuttanut kymmeneen vuoteen. Inflaatio on sitkeästi säilynyt selvästi alle kahden prosentin tavoitteen ja on lisäksi viime aikoina liukunut alaspäin.

Miksi alhainen inflaatiovauhti on ongelma? Keskeinen ongelma on, että alhaisen kasvun ja inflaation pelätään olevan kasvuloukku. Kun taloudessa syntyy laajasti odotukset inflaation ja kasvun säilymisenä alhaisena, siitä on vaikea päästä pois.

Näin on käynyt Japanissa. Keskuspankki on pyrkinyt pitkään saamaan inflaatio-odotuksia ja inflaatiota nousemaan onnistumatta siinä. Japanissa alhaisen inflaation ja korkojen aika on kestänyt jo yli 20 vuotta.

Toinen ongelma liittyy suhteellisten hintojen muutoksiin. Palkkojen ja hintojen suhteelliset muutokset ovat vaikeampia matalan inflaation olosuhteissa. Tämä konkretisoituu erityisesti palkoissa. Palkoja on vaikea laskea monista eri syistä. Jos inflaatio ja palkkakehitys on kovin lähellä nollaa, eri tehtävien ja ammattiryhmien palkkakehitys väkisinkin yhtenäistyy.

Tätä kautta EKP:n inflaatiotavoite vaikuttaa myös jokaisen suomalaisen palkansaajan kukkaroon. Jos EKP epäonnistuu ja inflaatio jymähtää esimerkiksi nollan ja yhden väliin, tämä tarkoittaa myös Suomessa pitkäksi ajaksi alhaisia nimellispalkkojen korotuksia.

Palkankorotusten erot olisivat eri toimialojen välillä prosenttien kymmenyksiä.

Jos Suomessa toisaalta poikettaisiin merkittävästi euroalueen alhaisesta inflaatio- ja palkkakehityksestä, vientituotteiden kilpailukyky menetettäisiin.

Nykytilanteessa suomalaisten kannattaa toivoa, että EKP onnistuu lisäelvytyksessään. Jos ei, jatkuvien niukkojen palkkakierrosten tulevaisuus.

Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.