Moni asuntovelallinen sai torstaina kuulla mukavan uutisen Frankfurtista. Euroopan keskuspankki EKP teki päätöksen, jonka mukaan ohjauskorko pidetään 0,50 prosentissa.
Samassa tilaisuudessa kuultiin pääjohtaja Mario Draghin merkittävä arvio korkokehityksestä. Hänen mukaansa EKP:n neuvosto odottaa ohjauskorkojen tason pysyvän ”pidemmän aikaa” ennallaan tai laskevan.
Kyseessä oli varsin suora ilmoitus siitä, mitä EKP aikoo tehdä ohjauskorolle. Ohjauskorko taas vaikuttaa pankkien välisiin rahamarkkinakorkoihin eli euriboreihin, joita käytetään asuntolainojen viitekorkoina. Suomalaistulkinta oli, että matalan koron aika kestää ainakin vuoden tai kaksi.
Vaikka EKP:n linjaus auttaa velallisia, korkopäätös välittää samalla kielteistä arviota tulevaisuudesta: nousu taantumasta ei ole nurkan takana.
Myös Draghin kommenttien mukaan euroalueen näkymät osoittavat edelleen laskusuuntaan. Siksi hän lupasi keskuspankin rahapolitiikan pysyvän taloutta tukevana niin kauan kuin on tarpeellista.
Vaikka EKP:n rooli alun perin oli euroalueen hintavakauden turvaaminen, taantuman syvyys on pakottanut keskuspankin ottamaan vastuuta maanosan nostamisesta jaloilleen.
Vajaat vuosi sitten Draghi ilmoitti, että EKP on valmis tekemään kaiken tarvittavan euron säilyttämiseksi. Kriisi rauhoittuikin merkittävästi etenkin kun EKP vielä hiukan myöhemmin ilmoitti, että se on valmis kriisimaiden valtionpapereiden rajoittamattomaan ostoon jälkimarkkinoilta.
On valitettavaa, ettei EKP ole saanut toiminnalleen riittävää tukea poliitikoilta. Vaikka kriisimaissakin ongelmien syyt ja syvyys ymmärretään, tarvittavien päätösten teko kangertelee edelleen. Näin siksi, että ikävät ratkaisut altistavat hallitukset äänestäjien kostolle seuraavissa vaaleissa.
Ilmassa on myös poliittisesti tarkoituksenmukaista optimismia. Ranskan presidentti François Hollande arvioi kuukausi sitten eurokriisin olevan jo ohi.
Kriisi ei kuitenkaan pääty puheilla. Ohi epäilemättä on yksi akuuttivaihe, mutta tilanteen uuden kriisiytymisen vaara ei. Aivan viime päivinä huoli on jälleen noussut sekä Portugalin että Kreikan poliitikkojen kyvystä jatkaa talouden tervehdyttämistä.
Portugalissa natisee hallitus, josta lähti alkuviikosta ensin valtiovarainministeri ja sen jälkeen ulkoministeri. Se puski Portugalin kymmenvuotisen valtionlainan koron reippaaseen nousuun.
Poliitikkojen pakoilu hermostutti jo EU:n komission portugalilaisen puheenjohtajan José Manuel Barrosonkin, joka vaati ”suurta vastuuntuntoisuutta kaikilta poliittisilta voimilta ja johtajilta”.
Kreikkaa lainoittava troikka – EU, valuuttarahasto IMF ja euroryhmä – on taasen ollut tyytymätön tapaan, jolla Kreikka on toteuttanut hätälainoituksen ehtoja. Toivottavasti asiasta kuullaan myönteisiä uutisia tänään, kun euroalueen valtiovarainministerit kokoontuvat Brysseliin. Taloustilanne on yhä niin hauras, että huonot uutiset aiheuttavat herkästi uusia huonoja uutisia.