Euroopan keskuspankki antoi euroalueen kuluttajille ja liike-elämälle varhaisen joululahjan alentamalla torstaina keskeistä korkoaan puoli prosenttiyksikköä 2,75 prosenttiin. Rahamarkkinoiden odottama koronlasku tulkittiin myös niin, että EKP on huolissaan euroalueen talouskasvusta.
EKP puuttui nyt korkotasoon ensimmäisen kerran yli vuoteen eikä päätös yllättänyt markkinoita, sillä EKP:n edustajat ovat jo muutaman viikon ajan vihjailleet koronlaskun mahdollisuudesta. Tämän viikon alussa EKP:n pääjohtaja Wim Duisenberg kommentoi, että euroalueen inflaatioriski on talttunut eikä näin aseta esteitä koronlaskuun.
EKP:n rahamarkkinoita ohjaileva korko pysyi sitkeästi 3,25 prosentissa, vaikka esimerkiksi Yhdysvaltain keskuspankki on lähes kuukausittain alentanut omaa korkoaan.
EKP:n korko on nyt myös alempana kuin vuosi sitten syksyllä, jolloin pankki yllättäen laski korkoa niin ikään puolella prosenttiyksiköllä heti syyskuun terrori-iskujen jälkeen.
Inflaatio hellittää
Paineet koron laskuun kasvoivat pian sen jälkeen, kun EKP edellisessä korkokokouksessaan marraskuun alussa jätti korot ennalleen. Sen jälkeen kuitenkin inflaationäkymät ovat muuttuneet koronlaskua suosivaksi.
Pääjohtaja Wim Duisenberg totesi tiedotustilaisuudessa Frankfurtissa, että euroalueen inflaatioriski on helpottamassa. EKP on asettanut inflaation eli kuluttajahintojen nousun katoksi tasan kaksi prosenttia, vaikka eri jäsenmaiden inflaatio vaihteleekin suuresti.
Virallisten tilastojen mukaan euroalueen inflaatio aleni marraskuussa 2,2 prosenttiin, kun se vielä lokakuussa oli 2,3 prosenttia.
Duisenbergin mukaan koroista päättävä EKP:n neuvosto ei keskustellut, pitääkö korkoa laskea. Aiheena oli ainoastaan, kuinka paljon korkoa alennetaan.
Duisenberg uskookin, että vahva euro ja heikko talouskasvu auttavat omalta osaltaan pitämään kuluttajahintojen nousun kurissa.
Ennätysalhaalla
EKP:n ohjauskorko on nyt lähes matalimmalla tasollaan siitä lähtien kun eurojärjestelmä otettiin käyttöön vuoden 1999 alussa. Heti saman vuoden keväällä korko oli 2,50 prosenttia, mutta on sen jälkeen käynyt jopa 4,75 prosentissa syksyllä 2000.
Analyytikkojen mukaan nyt tehdyllä koronalennuksella EKP toivoi puhdistavansa ilmaa ja hälventävänsä odotuksia seuraavista koronlaskuista. Myös paikoin yli tavoitetason kieppuva inflaatioprosentti hillitsee omalta osaltaan koronlaskua.
Euroopan keskuspankki alensi korkojaan puolella prosenttiyksiköllä kautta linjan. Pankin maksuvalmiusluoton korko aleni 3,75 prosenttiin ja talletuskorko 1,75 prosenttiin.
Euroalueen ulkopuolella Sveitsin ja Englannin keskuspankit päättivät pitää korkonsa ennallaan, mutta Ruotsin keskuspankki alensi korkoa torstaina. Yhdysvaltain keskuspankin koroista päättävä avomarkkinakomitea kokoontuu ensi tiistaina. Yhdysvaltain korkotaso on nyt ennätysmäisen alhaalla 1,25 prosentissa.
Pankin neuvosto päätti kokouksessaan myös, ettei edelleenkään ole syytä muuttaa euroalueen rahamäärän kasvun viitearvoa, joka on 4,5 prosenttia.