EKP arvioi tuoreessa lausunnossaan, että Suomen Pankkia koskeva lakimuutosluonnos loukkaa keskuspankin riippumattomuutta sekä uhkaa sen taloudellista asemaa ja riskinkantokykyä. Toisen valtiovarainministerin Ulla-Maj Wideroosin (r.) mielestä EKP kyseenalaistaa sen, että Suomen Pankki on eduskunnan pankki.
"EKP:lle näyttäisi keskeistä olevan se, kuka ylipäänsä voi olla aloitteellinen keskuspankin talouteen vaikuttavissa asioissa", ministeri arvioi torstaina tiedotusvälineille: "Siinä meillä on näkemysero."
Ministerin mukaan EKP katsoo aloiteoikeuden kuuluvan vain Suomen Pankin johtokunnalle. Kun taas lakiehdotuksessa - ja myös perustuslaissa - todetaan, että harkintavalta kuuluu euroaikanakin pankkivaltuustolle ja siten eduskunnalle. "EKP ei luota eduskunnan takuuseen, se on huolestuttavaa."
Kantarahasto hiertää
Wideroos pitää lausuntoa silti hyvänä ja asiallisena. Siitä on hyötyä lain jatkovalmistelussa. Mutta ministeri vaikutti myös taisteluvalmiilta: "Korjauksia voidaan tehdä jonkin verran. Päälinjoista en ainakaan vielä ole valmis luopumaan."
Kyseessä on lausunto, joka ei sido juridisesti hallitusta tai eduskuntaa, Wideroos painotti ja muistutti, että EKP:n kannanotto vastaa Suomessa käytyä keskustelua.
Ministerin mukaan EKP ehdottaa VM:n luonnokseen vain "aika pieniä, mielestäni muodollisia muutoksia". Ne otetaan valmistelussa huomioon, hän lupaa aikoen nyt keskustella virkamiesten sekä eduskuntaryhmien puheenjohtajien kanssa. Aikaa on vain kolme viikkoa, jos laki halutaan voimaan ensi vuoden alusta.
Suurin kiistakysymys on odotetusti varainsiirto, etenkin ehdotettu selvä kantarahaston leikkaus. EKP ilmaisee olevansa "jo periaatteellisista syistä vakavasti huolestunut", mutta ei ota kantaa varsinaisiin summiin.
Ministeri puolestaan tulisi nyt asiassa vastaan siten, että hän voisi siirtää ehdottamansa 741 miljoonan euron kertasuorituksen sijaan rahat valtion kassaan myös "erissä, tietyn ajan kuluessa." Tämä tarkoittaisi ilmeisesti muutamaa vuotta.
Lainsäädäntöjohtaja Pekka Laamanen VM:stä muistuttaa, että Suomen Pankki on yksi kolmesta vakavaraisimmasta keskuspankista euroalueella.
Hyvin artikuloitu
Suomen Pankin pääjohtaja Matti Vanhala on EKP-neuvoston jäsen, joten hän istui hyväksymässä lausuntoa. Hän muistuttaa, että SP on argumentoinut varantojensa säilyttämisen puolesta taloudellisin termein, EKP sen sijaan tarkastelee lausunnossaan lainmuutosehdotuksia juridiselta kannalta.
Vanhala luonnehtii kuusisivuista tekstiä pitkäksi, perusteelliseksi ja hyvin artikuloiduksi. "Sen johtopäätökset eivät tietysti ole kovin kaukana meidän omistamme", hän kiittää.
"Henkilökohtainen kanta on tietysti lausunnon mukainen, muuten en olisi ollut sitä hyväksymässä." Neuvostossa ei ylipäänsä ollut asiasta merkittäviä mielipide-eroja.
Pääjohtaja vastustaa patenttiratkaisuja tilanteessa, joka edellyttää aina harkintaa. Harkinta siitä, onko rahataloudessa riskejä vai ei, muuttuu koko ajan, hän painottaa.
Niinpä hän pitää myös - luonnoksen ulkopuolista - vaihtoehtoa asettaa vararahastolle katto vain "mielivaltaisena numerona, joka ei tule mistään." Jos riskiarvio supistettaisiin yhteen numeroon, se edellyttäisi lähtökohdaksi täysin staattista näkemystä maailman kehityksestä, Vanhala perustelee.
Tosiasiassa finanssi- tai kriisialttius ei ole mitenkään vähentynyt: "Maailmassa finanssimarkkinat ovat kovin taipuvaisia muuttumaan."
Tykillä hyttysiä
Itse taseeseen ei pitäisi puuttua, viestii myös Norjasta tavoitettu pankkivaltuuston puheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä (kesk.): "Suomen pankilla tulee olla sellainen tase, että se voi toimia kaikissa oloissa."
Suomen Pankin äänitorvena pidetyn pankkivaltuuston ainoa eriävä ääni tuleekin toistaiseksi Arja Alholta (sd.) Hän on valmis leikkaamaan varsinkin kantarahastoa. "Tässä ammutaan tykillä hyttysiä, mistään ryöstöstä ei ole kysymys."
Alho muistuttaa, ettei SP olisi selvinnyt pankkikriisistäkään ilman valtion tukea. Ei ole myöskään realistista ajatella, että euron kurssia pystytään keinotekoisesti pitämään tietyllä tasolla.
EKP:n lausunnossa ei oteta kantaa Suomen Pankin johdon nimitysasiaan, josta poliitikot ovat eniten kiistelleet. Wideroos tulkitsee tämän niin, että Eurotowerissa hyväksyttiin hänen esityksensä, jonka mukaan presidentti saisi nimittää jatkossa enää pääjohtajan.