Euroalueen ja Yhdysvaltain rahapolitiikka oli Aktian pääekonomistin Timo Tyrväisen mukaan pitkään aivan liian kevyttä. Inflaatiotavoitteen jatkuva ylittyminen söi uskoa Euroopan keskuspankin rahapolitiikkaan. Parin viime vuoden aikana EKP on Tyrväisen mukaan kuitenkin ryhdistäytynyt ja kasvattanut uskottavuuttaan.
Yhdysvaltain vuosikymmenen alkupuolen rahapolitiikkaa Tyrväinen luonnehtii ylielvyttäväksi. Pörssikuplan puhjettua FED tuki velkavetoista kulutusta ylimatalilla koroilla, jotka raunioittivat säästämisen ja synnyttivät asuntomarkkinakuplan. Hypoteettisilla deflaatio- ja kasvuriskeillä perusteltu ylielvyttävyys ei ollut missään suhteessa Yhdysvaltain todelliseen talouskehitykseen, sanoi Tyrväinen.
Euroalueen koroista päättävän EKP:n rahapolitiikka oli Tyrväisen mukaan keskuspankin seitsemän ensimmäisen toimintavuoden ajan systemaattisesti elvyttävää, vaikka keskuspankin inflaatiotavoite rikottiin. EKP:n toiminnan 100 kuukauden aikana inflaatio oli tavoitteessa 30 kuukautena ja ylitti sen 70 kuukautena, huomautti hän.
"Joulukuusta 2005 on siirrytty kohti normaalimpaa rahapolitiikan mitoitusta, mutta prosessi on yhä kesken. Koronnostojen aloittamisen tapahduttua EKP:n uskottavuus näyttää viimeinkin vahvistuneen, EKP on alkanut viimeinkin muistuttaa Keskuspankkia isolla K:lla", sanoi Tyrväinen.
Euroalueen korot ovat vuoden 2005 joulukuun jälkeen nousseet 1,75 prosenttiyksikköä 3,75 prosenttiin. Se on hieman yli pitkän aikavälin neutraalin korkotason, mutta ei vieläkään rajoita kasvua. Suhdannetilanteeseen suhteutettuna euroalueen korkotaso on yhä matala, huomautti Tyrväinen. Euron reaalinen valuuttakurssi on lähellä pitkän ajan tasapainotasoa.