Kenellä tahansa kuluttajalla on muutaman vuoden ajan ollut mahdollisuus itse valita, millä tavalla tuotettua sähköä ostaa. Puulla, tuulella, vanhalla vesivoimalla tai bioenergialla tuotetun ekosähkön markkinat eivät ole lähteneet liikkeelle ihan hulppeimpien visioiden tahtiin, mutta kiinnostus on hiljalleen kasvussa.
Esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliiton Norppa-merkillä varustetun ekosähkön tilaajamäärä lähes kaksinkertaistui viime vuonna.
"Tilaajia oli nyt nelisentuhatta, kun toissa vuonna määrä jäi parintuhannen vaiheille", luonnonsuojeluliiton ekoenergiavastaava Sirkka Tepponen sanoo.
Suurin osa asiakkaista on yksityisiä kotitalouksia, ja Suomen koko sähkönkulutuksesta Norppa-sähkön osuus jää vielä reilusti alle prosentin. Viime vuonna sitä myytiin alustavan arvion mukaan noin 85–90 gigawattituntia, kun toissa vuonna luku oli 66 gigawattituntia.
Norppa-merkittyä sähköä kauppaa parikymmentä sähköyhtiötä. Ehkä näyttävimmin ekosähköön on panostanut Kainuun Sähkö, joka on perustanut tarkoitusta varten erillisen Ekosähkö-tytäryhtiön.
Sen asiakasmäärä kasvoi viime vuonna 500:lla ja on nyt 2 100 vaiheilla. Myydyn sähkön määrä nousi asiakasmäärää hitaammin eli 19 prosenttia 8,6 gigawattituntiin.
Kainuun Sähkö markkinoi ekosähköään aiemmin näyttävin kampanjoin, mutta tulokset jäivät laihoiksi. Markkinointikuluja karsimalla liiketoiminta saatiin kannattavaksi niin, että viime vuonna liikevoittoa kertyi jo 9 prosenttia 0,1 miljoonan euron liikevaihdosta. Myös muut sähköyhtiöt ovat vähentäneet ekosähkön mainostamista.
"Tämä ei ole helppo tuote myydä. Kuluttajat eivät tiedä, mistä vihreässä sähkössä on kyse tai että kuka tahansa kerrostaloasukas voi valita sähköntoimittajan vaikka toiselta puolelta maata. Toisaalta ekosähköön siirtyneet asiakkaat ovat sitten hyvin uskollisia", Ekosähkön viestintä- ja markkinointijohtaja Ulla Kirkkopelto sanoo.
Ekosähkö sopii luomufirmalle
Toinen tuntuvasti ekosähköasiakkaiden määrää lisännyt yhtiö on Pohjois-Karjalan Sähkö, joka myy ekosähköä noin kahdeksan gigawattituntia vuodessa, prosentin verran yhtiön koko sähkönmyynnistä.
Pohjois-Karjalan ekosähköstä pääosa menee yrityskäyttöön. Valamon luostarin lisäksi asiakkaina on iso liuta lähinnä Pohjois-Karjalassa toimivia pk-yrityksiä.
PKS:n liiketoimintajohtaja Heikki Rantamäen mukaan ekosähkö kiinnostaa varsinkin niitä yrityksiä, joiden tuotantosuunta on muutenkin ”luomuhenkinen”.
Osalla yrittäjistä kyseessä on eettinen valinta ja lisäksi myös asiakkaat saattavat vaatia tuotteen koko elinkaarelta ympäristöystävällisyyttä.
"Esimerkiksi Keski-Eurooppaan vietävien elintarvikkeiden ostajia tällainenkin asia saattaa kiinnostaa", Rantamäki huomauttaa.
Ekosähkö on yleensä jonkin verran tavallista sähköä kalliimpaa. Esimerkiksi Ekosähkö Oy:n sähkön maksaa nyt 4,85 senttiä kilowattitunnilta, kun Kainuun Sähkön normaalihinta on 3,85 senttiä.
Saunattoman kerrostalokaksion tai -kolmion sähkölaskuun ekosähkön käyttö tuo vuodessa vain noin 19 euron lisän. Lisäksi ekosähköasiakkailta ei peritä perusmaksua lainkaan, mikä on tuntuva etu vähän sähköä käyttäville.
Puhdas tuulivoima vielä kallista
Käytännössä ekosähkön hinta pysyy kurissa sillä, että sekä Kainuun Sähkön että Pohjois-Karjalan sähkön vihreästä sähköstä valtaosa on ns. vanhaa vesivoimaa ja lopustakin suurin osa puuenergiaa. Kalliimpaa tuuli- tai bioenergiaa on seassa vain mausteeksi.
"Tällä koostumuksella pystytään toimimaan myös reaalimaailmassa, sillä puhdas tuulivoima on vielä todella kallista", PKS:n Rantamäki sanoo.
"Sen tuottaminen maksaa nelisen senttiä kilowattitunnilta, kun ns. harmaan sähkön tukkumarkkinahinta on kahden sentin pinnassa. Vaikka ihmiset ovat vihreän sähkön suhteen hengessä mukana, niin eivät he kukkaron nyöriä paljon suostu venyttämään."
Kaikkein ekohenkisimmille kuluttajille on markkinoilla toki tarjolla myös puhdasta tuulivoimaa.