Aiemmasta ilmoituksestaan huolimatta Kreikka tuskin pystyy pitämään pankkejaan auki normaalisti alkavalla viikolla, arvioi Aktian pääekonomisti Anssi Rantala STT:lle.
Rantala uskoo, että vakavasta talletuspaosta kärsivät pankit joko pitävät ovensa suljettuina huomenna tai joutuvat sulkemaan ne pian avauduttuaan.
Kreikassa otetaan hänen mukaansa käyttöön pian myös rajoituksia pääoman liikutteluun.
- On uhkapeliä avata ne pankit huomenna. Uskon, että pankit pysyvät kiinni sen aikaa, että pääoman liikutteluun saadaan säädettyä rajoituksia.
Kreikkalaiset ovat jonottaneet pankkeihin ja automaateille nostaakseen säästönsä tileiltä. Kreikan pankit ovat tällä hetkellä käytännössä riippuvaisia Euroopan keskuspankin hätärahoituksesta.
Alkavan viikon polttavimpia kysymyksiä onkin, kestääkö Kreikan pankkijärjestelmä, jos talletuspako jatkuu, Rantala sanoo.
EKP voi hänen mukaansa jatkaa Kreikan pankkien hätärahoitusta tukiohjelman umpeutumisen jälkeen tiistaina, mutta siitä "ei ole takeita".
- EKP:n pitää voida katsoa, että pankkijärjestelmä on yhä vakavarainen, jotta rahoitusta voidaan jatkaa. Todennäköisesti hätärahoitusta ainakin rajataan.
Neuvottelupöytään tai syviin vesiin
Kreikan parlamentti päätti yöllä, että maa äänestää lainaohjelmansa ehdoista. Kansanäänestys on määrä järjestää ensi sunnuntaina. Sitä ennen Kreikan voimassa oleva tukiohjelma kuitenkin erääntyy ja maa luisuu kohti maksukyvyttömyyttä.
Käytännössä sunnuntain äänestyksellä määritetäänkin nyt erääntyvän tukiohjelman ehtojen hyväksymisen sijaan, onko Kreikka valmis velkojiensa vaatimiin talousuudistuksiin, joita lainaohjelman jatkaminen ylipäänsä edellyttää.
Rantala arvioi, että jos Kreikan kansa hyväksyy velkojien ehdotuksen, neuvottelupöytään paluu velkojien kanssa on mahdollista.
- Kunhan siellä ei ole tämä sama sakki kuin nyt. Uuteen yritykseen pitää lähteä jollain uudella hallituskoalitiolla. Nykyinen hallitus on onnistunut vain suututtamaan Kreikan viimeisetkin ystävät.
Rantala itse sanoo uskovansa kyllä-tulokseen, sillä kansanäänestyksessä päätetään käytännössä myös siitä, pysyykö Kreikka eurossa.
- Uskon, että kreikkalaisetkin tietävät sen. Jos äänestystulos on ei, silloin ollaan tutkimattomilla vesillä, Kreikan pankkijärjestelmä on kaput ja se on sitten iso kriisi.
Kansanäänestys lainasovusta
Kreikan parlamentti on hyväksynyt kansanäänestyksen velkojien ehdottamasta lainasovusta. Äänestys pidetään ensi sunnuntaina 5. heinäkuuta. Alustavien tietojen mukaan parlamentin 300 kansanedustajasta 179 oli kansanäänestyksen kannalla.
Kreikan pääministeri Alexis Tsipras suositti parlamentille ennen äänestystä vahvasti kansanäänestyksen hyväksymistä.
Tsipras lisäksi sanoi, että ei-äänten voitto kansanäänestyksessä parantaisi Kreikan neuvotteluasemia lainasovun ehdoista. Kreikan tavoite kestävästä lainaratkaisusta pysyy Tsiprasin mukaan voimassa.
Pääministeri sanoi olevansa varma siitä, että kreikkalaiset sanovat äänestyksessä selvästi ei "uhkavaatimuksille".
- Emme ole hyväksyneet Kreikan talouden hidasta kuolemaa. Emme ole vierailijoita Euroopassa vaan tasavertainen jäsen, Tsipras muotoili.
Pääministerin mielestä Kreikan velkojien vaatimus siitä, että kansainvälinen valuuttarahasto IMF on mukana lainaohjelman ratkaisussa, tekee asiasta sopimisen vaikeammaksi.
Ennen pääministerin linjauksia oppositiojohtaja Antonis Samaras varoitti parlamentissa, että kansanäänestys työntää Kreikan ulos eurosta.
Ruotsissakin valmistaudutaan
Ruotsin hallitus varautuu reagoimaan "salamannopeasti", jos Kreikan taloustilanne aiheuttaa turbulenssia talousmarkkinoilla, kertoo Expressen-lehti. Länsinaapurin hallitus on lehden mukaan asiassa valmiudessa ympäri vuorokaudet.
Ruotsin valtiovarainministeri Magdalena Andersson kertoo, että hän on ollut talousriskeistä yhteydessä Suomen valtiovarainministeriin Alexander Stubbiin (kok.).
Ruotsi varautuu talouden heilahduksiin, vaikka se ei ole ottanut käyttöön eurovaluuttaa.