Kreikalle asetettiin tiukat ehdot, jotka sen on täytettävä ennen kuin neuvottelut kolmannesta tukipaketista avataan.
Euromaiden johtajien keskusteluissa eniten vääntöä aiheutti vaatimus yksityistämisrahaston perustamisesta.
Kreikkaa vaaditaan perustamaan 50 miljardin euron rahasto, joka yksityistää valtion omaisuutta. Rahaston avulla Kreikka maksaisi velkojaan ja se toimisi samalla vakuutena uusille lainoille.
Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju pitää rahastovaatimusta hyvänä testinä Kreikalle.
– Se on nerokas ajatus. Kreikan valtionomaisuuden yksityistäminen on tökkinyt eniten yhdessä veronkannon kanssa näissä vanhoissa lainaohjelmissa.
– Jos Kreikka myöntyy tähän rahastoon, se osoittaa, että kelkka on todella kääntynyt ja he haluavat pysyä eurossa.
Kangasharju sanoo, että yksityistämisrahasto voisi olla ikään kuin riippumaton yritys, joka sijoitetaan Kreikkaan.
Rahastoon voitaisiin ottaa vakuudeksi esimerkiksi valtion omistuksessa olevia lentokenttiä, satamia tai sähkölaitoksia. Omaisuutta myytäisiin siinä tapauksessa, ettei Kreikka selviä veloistaan.
– Luottamuksen kannalta rahasto on tärkein juttu. Uuden lainan vakuutena olisi kreikkalaista omaisuutta eikä esimerkiksi suomalainen veronmaksaja.
Rahoituksen professori Vesa Puttonen Aalto-yliopistosta puolestaan sanoo, että rahasto toimisi velkojen vakuutena ja samalla sillä varmistettaisiin, ettei yksityistämällä saatuja varoja tuhlata.
Puttonen sanoo, että vaadittu yksityistämisrahasto olisi historiallinen, sillä sellaista ei ole aiemmin käytetty valtion talouskriisin hoidossa.
– Tässä vaiheessa on vaikea sanoa, miten rahasto teknisesti toimisi. Voisin kuvitella, ettei kaikkia yksityiskohtia rahaston toiminnasta ole vielä ehditty miettiä.
– Periaate on kuitenkin tärkeä.
Alun perin rahastoa kaavailtiin Luxemburgiin. Ehtojen mukaan rahasto sijoitettaisiin kuitenkin Kreikkaan.
– Kreikka on korruptoitunut maa. Kysymys on ollut varmasti siitä, että pystyvätkö velkojat luottamaan, että rahasto on aidosti itsenäinen, jos se on Kreikassa, Kangasharju sanoo.
Kangasharjun mielestä yksityistämisrahastoon olisi hyvä saada ulkomaalaista omistusta.
– Sen takia, että yhtiön hallituksesta olisi veto-oikeudella joku ulkopuolinen taho. Jos toiminta alkaisi näyttää epäilyttävältä, peli voitaisiin viheltää poikki.
Rahasto ei voisi olla ainakaan Kreikan valtiovarainministeriön alaisuudessa eikä mielellään kytköksissä edes maan keskuspankin kanssa, pohtii Kangasharju.
– Silloin se olisi liian lähellä hallintoa.
Hänen mielestä rahaston pitäisi olla erillinen yhtiö, jossa johtajat ja asiantuntijat olisivat pankkisektorilta sekä Kreikasta että ulkomailta.
Kreikan parlamentin pitäisi viimeistään keskiviikkona hyväksyä lainsäädäntöä muun muassa arvonlisäverotuksen, eläkejärjestelmän ja oikeusjärjestelmän uudistuksista.
