EU-komissio esitteli keskiviikkona kohutun 300 miljardin investointipaketin Strasbourgissa. Paketin kasaaminen on komissaari Jyrki Kataisen (kok) vastuulla.
Kataisen paketissa EU:n budjetista irrotetaan 16 miljardia euroa ja Euroopan investointipankki sijoittaa pakettiin 5 miljardia.
21 miljardin euron rahasummalla on tarkoitus sysätä käyntiin investointeja, joiden arvon toivotaan nousevan seuraavien parin vuoden aikana peräti 15-kertaiseksi, eli noin 315 miljardiin euroon.
EU-rahalla yritetään houkutella yksityisiä sijoittajia investoimaan infrastruktuuriin. Suomi toivoo investointiohjelmaan muun muassa nesteytetyn maakaasun LNG-terminaalia, nopeaa junarataa Helsingin ja Turun välille sekä Helsinki-Vantaan lentokentän parantelua.
OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen pitää hyvänä, että investointipaketti saatiin tehtyä. Hän sanoo kuitenkin suoraan, ettei EU:n 21 miljardin euron rahaosuus ole kovin suuri.
– Se on jossain määrin herättänyt keskustelua, että kuinka suuri vaikutus sillä todellisuudessa tulee olemaan.
Todennäköisesti vaikutus on selvästi toivottua pienempi, Heiskanen viittaa toivottuun 15-kertaiseen vaikutukseen.
Heiskasen mukaan investointipaketin toimivuuden kannalta suurin kysymys on se, kuinka paljon syntyy hankkeita, joita ei ilman EU-rahaa syntyisi.
– Kun lähtökohta on se, että jos on olemassa kannattavia ja järkeviä investointiprojekteja, kyllä niille löytyy rahoitusta muutenkin.
Ekonomisti epäilee, ettei investointipaketilla ole vaikutuksia edes lähivuosien euroalueen talousennusteisiin.
– Ei tässä ole ollutkaan suuria odotuksia paketin suhteen. Ennemminkin niin päin, että jos paketista löytyy elementtejä, jotka voisivat merkittävästi vaikuttaa taloustilanteeseen, se olisi myönteinen yllätys.
Investointipaketti olisi tarkoitus ottaa käyttöön ensi kesänä.