Oulu Halpalentoyhtiö Norwegianin uusi reitti on yhtiön omien tilastojen mukaan lisännyt lentomatkustajien määrää Oulun ja Helsingin välillä 75 prosenttia tämä vuoden marraskuusta.
Halvimmillaan pääkaupunkiin pääsee parilla kymmenellä eurolla.
Juna on ekologisin vaihtoehto, mutta halpojen hintojen myötä monet vaihtavat raiteet siipiin. Mukana on myös eettisiä kysymyksiä.
Maan Ystävät -järjestön puheenjohtajan Olli-Pekka Haaviston mukaan ympäristön kannalta pahimpia ovat juuri lyhyen matkan lennot.
"Suhteutettuna matkan kestoon nousun ja laskun energiankulutus on merkittävä. Lentoliikenteessä lyhyet matkat pitäisi saada kokonaan pois esimerkiksi säätämällä kasvihuonekaasuihin suhteessa olevat verot, jolloin lentäminen ei enää olisi kannattavaa.
Maan Ystäville on mahdollista lahjoittaa lentomaksu, joka käytetään ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön ongelma-alueilla. Lahjoituksia on käytetty esimerkiksi energiatehokkaiden liesien rakentamiseen Afrikassa.
Lentämisestä aiheutuvat päästöt tulevat kuitenkin fossiilisista polttoaineista, joita ei pystytä poistamaan ilmakehästä.
Lahjoituksen suositus on kymmenen prosenttia lentolipun hinnasta, mutta kun lippujen hinnat kurotaan alas, on vaikutus päästöihin nähden mitätön.
"Täällä pohjoisessa mistään ei makseta täyttä hintaa. Halvat tuotteet perustuvat siihen, että ongelmat jäävät köyhien maiden harteille. Niissä ilmaston lämpeneminen aiheuttaa eniten ongelmia."
Halvat lennot ja kalliit junaliput ovat erittäin huolestuttava yhdistelmä, sillä ongelma-alueilla kulutuksestamme maksetaan jopa ihmishengillä.
"Ilmastonmuutos tappaa koko ajan, sitä ei täällä aina muisteta", Haavisto kiteyttää.
Norwegianin tiedottajan Øsa Larssonin mukaan halvat lennot voivat olla myös ympäristöystävällisiä.
"Meillä on käytössä täysin uudet koneet, jotka pysyvät ilmassa pidempään, eivät tarvitse paljoa huoltoa ja käyttävät 20 prosenttia vähemmän polttoainetta."
Entisiin koneisiin verrattuna myös CO2 päästöt ovat 30 prosenttia pienemmät.
"Koneet ovat isompia, niihin mahtuu 186 matkustajaa. Tämä on ekologista, sillä nyt autoilu vähenee."
Siihen, että asiakkaita viedään myös junaliikenteeltä, Larsson ei sano mitään.
VR:n kaupallinen johtaja Lassi Rönkkönen toivoo junalippujen kehittyvän lentoliikenteen malliin, jolloin hinnat määräytyisivät vuorojen suosion mukaan. Syksyllä pyritään kokeilemaan uuden mallin mahdollisuuksia, mutta muutos vaatii aikaa ja sitä on vaikeaa täysin soveltaa junaliikenteeseen.
"Lennolla asiakkaat pysyvät koko matkan samana. Junamatkalla Oulusta Helsinkiin ihmiset vaihtuvat monta kertaa, ja siksi hinnoittelua on vaikeaa verrata lentämiseen", Rönkkönen muistuttaa.
Rönkkösen mukaan uusi halpalentoyhtiö luo aina kilpailua, mutta tilanne on tasaantunut keväästä.
Junamatkustamisessa on etuja, joita lentoyhtiöillä on vaikeaa voittaa.
"Juna on ekologisin vaihtoehto ja monella tapaa lentämistä vaivattomampi. Ei ole turvatarkastuksia eikä tarvitse tulla paljoa aikaisemmin paikalle. Lentäen hinta nousee nopeasti, kun laskee mukaan kuljetukset lentokentälle tai lisämaksut matkatavaroista", Rönkkönen korostaa.
Rönkkönen ei kuitenkaan ala erittelemään, mistä kaikesta asiakas junaliikenteessä kovan hintansa maksaa.
Maan Ystävien Olli-Pekka Haaviston arvion mukaan ympäristöasioissa asian vierestä puhuminen on arkipäivää suurille yrityksille.
"Henkilöauto ei ole ainoa liikkumismuoto, joten siihen vertaaminen on Norwegianilta virheellistä. Paras ratkaisu olisi rautateiden koko kapasiteetin hyödyntäminen järkevällä hinnoittelulla", Haavisto korostaa.
Haaviston mukaan väite lentoliikenteen ekologisuudesta on pelkkää silmänlumetta. Yritykset jättävät hänen mukaansa aina huomiotta sen, että ratkaisevaa planeetan kannalta ei ole kuinka paljon päästöjä on kulutustapahtumaa kohden, vaan se, paljonko ovat globaalit kokonaispäästöt.
"Näennäinen lentohintojen halpeneminen ei merkitse mitään muuta kuin sitä, että kokonaisuudessaan kulutus kasvaa. Samalla kasvaa ympäristön kuormitus."