Autot: Au­ton­raa­to muuttui ou­lu­lai­sen tu­nin­ki­ker­hon hal­lis­sa 30 000 euron sau­na-au­tok­si

Kaleva Live: Koi­vu­lan tilan lehmät kir­ma­si­vat lai­tu­mel­le Mu­hok­sel­la

Koti-Kaleva: Ou­lu­lais­per­heen re­mon­tit tehdään nol­la­bud­je­til­la – tar­vik­keet han­ki­taan omista va­ras­tois­ta ja ros­ka­la­va­ryh­mäs­tä

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Eko­lo­gi­ses­ta kom­pen­saa­tios­ta ei ole vielä Suo­mes­sa yh­tei­siä sään­tö­jä tai oh­jei­ta, mutta niitä tut­ki­taan ja ke­hi­te­tään

Yhdyskuntajohtaja Kaija Puhakan mukaan (Kaleva 16.3.) Oulun kaupunki kompensoi Pyyryväissuolle läjityksestä aiheutuvaa luontokatoa vuonna 2020 tehdyillä päätöksillä metsäluonnon suojelusta.

Tällä hän viitannee Sanginjoen ulkometsäalueen myymiseen Koneen säätiölle sekä jo suojellun metsäalueen myymiseen eurolla Metsähallitukselle. Nämä ovat erinomaisia asioita luonnon kannalta, mutta jo tehtyjä suojelupäätöksiä ei voi käyttää kompensaationa uudelle luontoa heikentävälle toiminnalle.

Ihmisen aiheuttaman luontoheikennyksen hyvittäminen eli ekologinen kompensoiminen on yksi keino hidastaa luontokatoa. Luontokatoa voi olla vaikea havaita omin silmin, mutta tutkimusten ja seurantojen perusteella tiedetään, että luonnon monimuotoisuus vähenee kaikkialla maailmassa.

Elinympäristöjen määrän ja laadun heikkeneminen on nähtävissä myös Suomessa. Esimerkiksi luonnontilaisia soita on jäljellä vain murto-osa siitä, mitä on ollut ennen laajamittaista ihmisen vaikutusta kuten soiden ojittamista ja raivaamista.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.