Stora Enson Oulun tehtaalla on kehitetty täysin uudentyyppinen Eko-laitos. Oululaiskeksinnön avulla saadaan pigmenttimassat talteen ja uusiokäyttöön. Ympäristöinvestoinnin kustannukset ovat 20 miljoonaa markkaa eli noin 3,3 miljoonaa euroa.
Uudistus säästää paitsi raaka-ainetta myös merkittävästi kaatopaikkatilaa.
Koekäyttövaiheessa olevalle eko-laitokselle on ollut selvä tarve. ”Se pienentää kiinteän jätteen määrää, joka on suurin kuormituslähde”, kertoo prosessikehityspäällikkö Mauri Koivuranta. Kylkiäisenä ilmanpäästötkin vähenevät.
”Noin puolet määrästä, joka nyt menee hukkaan, on palautettavissa”, arvioi Koivuranta. Uusiokäyttöön saadaan noin 25 000 tonnia niin, että pigmentin laatu pysyy vielä tarpeeksi laadukkaana.
Oulun tehdas on erikoistunut jalostusarvoltaan kaikkein korkeatasoisimpien paperilaatujen valmistukseen.
Taidepainopaperia tuotettaessa tarvitaan paljon paperin pintaa kiiltäväksi muokkaavaa pigmenttiä: vuodessa sitä kuluu noin 400 000 tonnia.
Kaatopaikasta kimmoke
Kiinteää jätettä, joka koostuu pääosin luonnonmateriaalista kalsiumkarbonaatista, on kipattu jo 30-luvulta lähtien tehtaan vieressä aina kukkulaksi asti kasvaneelle läjityspaikalle. Juuri kaatopaikka antoikin kehitystyölle kimmokkeen, kertoo Oulun tehtaan johtaja Juha Vanhainen. ”Lakikorkeus olisi tullut muuten vastaan vuonna 2007.”
Eko-laitos, joka on sijoitettu poistoveden käsittelylaitoksen yhteyteen, vähentää kaatopaikan kuormitusta enää viidennekseen nykyisestään. Samalla kaatopaikan käyttöikä nousee noin 20 vuoteen, ennakoi ympäristöpäällikkö Marjaana Luttinen.
Uuden prosessin salaisuus on siinä, mikä laitekanta valitaan, kertoo Koivuranta, joka on toteuttanut ainutlaatuista projektia kehitysinsinööri Pirjo Jortaman kanssa 2,5 vuotta. Haastetta hankkeeseen on tuonut se, että jätemassa on käsittelyn alkaessa sekaisin, kuitu- ja pigmenttijäte pitää ensin erottaa toisistaan ja puhdistaa.
Patentointia harkitaan vielä, Vanhainen kertoo. Joka tapauksessa vastaavan tasoista laitosta ei ole toistaiseksi muualla. Stora Ensolla on tosin Saksassa kaksikin laitosta, joissa hyödynnetään uudestaan pigmenttiä. Mutta toteutus on merkittävästi erilainen. Kaikkiaan Stora Enso on investoinut ympäristötekniikkaan viime vuosina yli 60 miljoonaa euroa, kertoo Vanhainen.
”Me olemme proaktiivisia. Haluamme mennä asioihin ennen kuin meidät pakotetaan.”
Vanhaisen mukaan ympäristöinvestoinnit ovat periaatteessa kannattavia. ”On vain osattava katsoa oikeasta vinkkelistä.” Oulun laitoksen odotetaankin maksavan itsensä takaisin ehkä viidessä vuodessa. Lisäksi investointeihin liittyy sosiaalinen hyväksyntä.
”Sen arvo nousee tulevaisuudessa.”
Tähän saakka paperitehtaan kiinteä jäte on joutunut kaatopaikalle jätevesilietteen ja voimalaitokselta palautuneen tuhkan muodossa. Myös lentotuhkaa pyritään vielä hyödyntämään, sitä käytetään jo täytemaana esimerkiksi Ruskon kaatopaikalla.