Iranissa on patoutuneita investointitarpeita. Suomi pääsi vasta alkuun ennen pakotteiden palaamista.
Ensimmäiset Yhdysvaltain Iraniin kohdistamat pakotteet tulivat voimaan tiistaina.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) kehittyvien talouksien johtaja Petri Vuorio sanoo, että vaikutukset tuntuvat myös Suomessa. Ne syvenevät marraskuun alussa, jolloin toinen pakoteaalto astuu voimaan.
– Laajamittaisin vaikutus Suomeen on, että pankkien maksu- ja rahoitusliikenne uhkaa pysähtyä viimeistään 5. marraskuuta. Se koskettaa kaikkia Iranissa toimivia suomalaisia liiketoiminnan aloja, hän toteaa.
Yhdysvallat vetäytyi Iranin ydinsopimuksesta toukokuussa, jolloin se myös ilmoitti palauttavansa Iranin-vastaiset pakotteet.
Marraskuussa tulevat EK:n Vainion mukaan voimaan vakavammat pakotteet, jotka koskettavat esimerkiksi Iranin keskuspankkia ja öljyalaa. Pakotteet kohdentuvat silloin myös satoihin yksityishenkilöihin ja yrityksiin.
– Merkittävää on se, että niitä voidaan kohdistaa toissijaisesti eli ei- yhdysvaltalaisiin toimijoihin.
Vuorion mukaan Iraniin kytkeytyvien suomalaisyritysten tulee käydä läpi toimintaansa.
– Pakotelistalle asetettavia henkilöitä ja yrityksiä on analysoitava läpi päällekkäisyyksien löytämiseksi. Analyysin tarve on niilläkin yrityksillä, joilla on Yhdysvalloissa liiketoimintaa.
Vuorion arvion mukaan Iranissa toimivilla yrityksillä on nyt valinnan paikka.
– Jos jatkaa Iranissa, pitää olla tapa hoitaa saataviaan, vaikka liikepankkien maksuliikenne on ongelma
Jos suomalaisyritys taas päättää vetäytyä markkinoilta, tulee kiire.
– Puolen vuoden aikaikkuna on haastava saatavien kotiuttamisen ja alasajoon. Yhdysvalloilta toivotaan yhä neuvotteluja siitä, että eurooppalaiset yritykset voisivat saada poikkeusmenettelyn tai pidennystä siirtymäaikaan.
80 miljoonaa kuluttajaa
Iran on ollut lupaava markkina-alue Suomenkin näkökulmasta, mutta pakotteet uhkaavat nakertaa käsillä olleita mahdollisuuksia. Vuorion mukaan Iran on viimeisiä suuria ja vasta avautuvia markkinoita, joilla on myös rahaa. Maalla on taloutensa taustalla valtaisat öljy- ja maakaasuvarat.
– Siellä on 80 miljoonaa kuluttajaa sekä valtavat patoutuneet investointitarpeet eristäytymisen ajalta. Suomalaisella osaamisella olisi siellä kysyntää. Tämän potentiaalin kanssa Suomi ei päässyt pakotteiden palaamisen vuoksi kuin alkuun.
Vuoren mukaan noin 70 suomalaisyritystä toimii Iranissa. Viennin arvo Iraniin oli viime vuonna 115 miljoonaa euroa.
– Siinä oli kasvua yli 50 prosenttia edelliseen vuoteen nähden, Vuori lisää.
80 miljoonaa kuluttajaa kiinnostaa esimerkiksi pikaravintolaketju Hesburgeria, joka avasi viime huhtikuussa hampurilaisravintolan Teheraniin. Ravintolasta vastaa paikallinen franchising-yrittäjä.
Yhtiön on ollut tarkoitus avata maahan 1-2 ravintolaa vuodessa.
Hesburgerin toimitusjohtaja Kari Salmela sanoo, että Yhdysvaltojen Iranille määräämät pakotteet eivät ole toistaiseksi vaikuttaneet yhtiön toimintaan.
– Seuraamme tilannetta kuitenkin tarkasti, Salmela lisää.
Iranin ostovoima heikentyy
Pakotteet purevat Vuoren mukaan maan talouden peruspilariin eli öljyvientiin sekä finanssisektoriin. Samalla Iranin vetovoima kauppakumppanina heikkenee.
– Valuutan arvo on mustassa pörssissä jo puolittunut, inflaatio on noussut 10:stä prosentista 14-15:een. Talouden lisäksi ostovoima on jo heikentynyt ja heikentyy edelleen, Vuori luettelee.
Kansainvälinen yhteisö ja Iran pääsivät sopuun Iranin ydinohjelmasta kesällä 2015. Sopimuksella haluttiin varmistaa, että Iran ei voi rakentaa ydinasetta. Vastineeksi Iran sai lupauksen, että siihen kohdistuvat talouspakotteet lopetetaan.
Presidentti Donald Trump arvostellut voimakkaasti sopimusta.
– Trump on maininnut kahteen otteeseen mahdollisuuden tavata Iranin johtoa. Hänellä on nähtävästi käytössä sama strategia kuin Pohjois-Korean kanssa eli luoda painetta ja päästä neuvottelupöytään tekemään diiliä.
Iran on tapaamisen suhteen epäilevä. Vuorio korostaa, että Iran ei ole Pohjois-Korean kaltainen kumppani.
– Sillä on mittavat öljy- ja kaasuvarat ja kumppaneina Kiinan lisäksi Euroopan unioni.