Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Leif Fagernäs toivoo hallituksen päättävän pikaisesti lisätoimista, joilla helpotetaan yritysten rahoituksen saatavuutta. Se on tärkeysjärjestyksessä ensimmäinen konsti, jolla laskusuhdanteen syvenemistä pitää torjua.
-- Muut elvytystoimet ovat aika lailla turhia, jos terveitä yrityksiä kaatuu rahoitusmarkkinoiden toimimattomuuteen, Fagernäs varoittaa.
Jos alkavaa talousvuotta pitää kuvata yhdellä sanalla, se on Fagernäsin mielestä "epävarmuus". Tilanne on monin tavoin poikkeuksellinen, kun luottamus ei tunnu millään palautuvan rahoitusmarkkinoille ja taantuma iskee yhtä aikaa joka puolelle maailmaa.
-- On ennenkuulumatonta, että valtiovarainministeriö ja monet yritykset tunnustavat, etteivät pysty nyt antamaan minkäänlaisia ennusteita ensi vuodesta, hän sanoo.
-- Meitä ei auta yhtään se, että kaikki muut ovat samassa liemessä, päinvastoin. Sitä vetoapua, jolla selvittiin 90-luvun alun lamasta, ei nyt ole näköpiirissä.
-- Jos joku vientimarkkina nyt alkaisi vetää, kyllä siellä olisi jo myyntimiehet lujasti liikkeellä.
Ei sentään harmageddonia
Fagernäs ei mene synkistelyssä kumminkaan yhtä pitkälle kuin talvisodasta ja Raamatun harmageddonista varoittelevat poliitikot. Hän arvioi, ettei suuri osa suomalaisista välttämättä huomaa alkavaa laskusuhdannetta juuri mitenkään.
-- Ei valtion virkamiesten työsuhde eikä palkat muutu, eikä eläkeläisten toimeentulossa tapahdu suurta muutosta, hän huomauttaa.
Yksityisellä sektorilla lomautus- ja irtisanomisuutiset varmasti jatkuvat, mutta Fagernäs luottaa, ettei väkeä sielläkään vähennetä "kevytmielisesti".
-- Yrityksissä kyllä tiedostetaan, että jonkin ajan kuluttua edessä on jälleen työvoimapula. Hyvistä työntekijöistä halutaan pitää kiinni ja heitä koulutetaan.
-- Meillä on kuitenkin yrityksiä, joiden tuotannosta jopa 80--90 prosenttia menee vientiin. Jos siellä tilauksia perutaan, on selvää ettei väkeä mitenkään voi pitää yhtä paljon kuin normaaliaikoina.
Vientitakuita lisää
Vielä alkusyksystä talousviisaat uskoivat Suomen välttyvän taantumalta. Fagernäsin mielestä näitä kommentteja ei kannata pilkata, koska laskukäänne oli todella jyrkkä ja yllättävä. Vasta lokakuun alun jälkeen alettiin pudota syvälle, eikä pohjaa oikeastaan vieläkään näy.
Suomen vientiteollisuuden tilauskannan rojahdus johtuu pitkälti siitä, etteivät asiakkaat saa investointihankkeilleen rahoitusta.
-- Tilauksia on peruttu jopa siten, että ennakkomaksut jäävät valmistajalle, ja kyse voi silloin olla miljoonista. Se kertoo, että ostajapuolella täytyy olla todella vaikea tilanne, Fagernäs huomauttaa.
Hallitus lupasi jo marraskuussa tukea vientiä jopa 1,2 miljardin euron jälleenrahoituksella. Elinkeinoelämän mielestä summaa pitäisi vielä reilusti kasvattaa. Kuinka paljon, sitä Fagernäs ei halua täsmentää.
-- Ruotsissa vastaavaan tukeen käytetään 10 miljardia. Mittaluokka on aivan toinen, vaikka ongelmat ovat samat, hän kuitenkin huomautti.
Fagernäs antaa hallitukselle kiitosta siitä, että ongelmat on tunnistettu ja toimeen ryhdytty rivakasti. Yritysrahoituksen tukemisen vaihtoehtoja selvittää pikatahdilla ministeri Antti Tanskanen, jonka esitysten pitäisi valmistua reilun viikon päästä.