EK:n edus­ta­jis­ton naiset eivät kaipaa kiin­tiöi­tä

Kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK valitsee uuden hallituksen, suurin osa hallituksen jäsenistä on jälleen miehiä.

Kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK valitsee uuden hallituksen, suurin osa hallituksen jäsenistä on jälleen miehiä. Väistyvässä hallituksessa istuu puheenjohtaja Ilpo Kokkilan rinnalla 16 miestä ja vain kaksi naista.

- Se ei ole EK:n ongelma, vaan Suomen suurimpien yritysten toimitusjohtajista vain murto-osa on naisia, Instru optiikan toimitusjohtaja Catarina Fagerholm sanoo.

Hallituksen valitsee EK:n edustajisto, jonka noin 125 jäsenestä naisia on 13. Naisedustajat eivät kaipaa EK:n sisälle kiintiöitä, eikä kukaan haastatelluista suoraan halua naiskiintiöitä yritysmaailman johtopaikoille tai hallituksiin laajemminkaan.

- Olisi noloa, jos minut nimitettäisiin johonkin naiskiintiön täyttämisen takia, sanoo Haaga Instituutti -säätiön toimitusjohtaja, rehtori Gun Marit Nieminen.

Pätevyys ratkaisee

Nopeaa muutosta EK:n hallituksen naisedustukseen ei ole tulossa. Kaikki haastateltavat painottavat pätevyyttä, asiaosaamista ja motivaatiota sukupuolta tärkeämpinä valintakriteereinä.

Mahdollinen muutos saavuttaa EK:n hallituksen hitaasti niin, että naisten määrä yhtiöiden toimitusjohtajina kasvaa. Sen jälkeen naiset voisivat valloittaa EK:n edustajiston ja lopulta hallituksen. Veritas Eläkevakuutuksen yhtiölakimiehen Kaisa Forsströmin mukaan naisten nousua johtopaikoille voi vielä rajoittaa uskalluksen puute.

- On murheellista, jos naiset eivät ole kiinnostuneita näistä tehtävistä tai eivät pistä itseään likoon. Tasa-arvon hakeminen valitsemalla yhtä monta ei mene oikein, kiintiöajattelussa tingitään vaatimustasosta, Tampereen Yliopiston rehtori Kaija Holli sanoo.

Haastatellut EK:n edustajiston naisedustajat uskovat tilanteen muuttuvan yhteiskunnan muuttuessa. Kun naisvaltainen palveluteollisuus nousee perinteisen miesvaltaisen raskaan teollisuuden rinnalle, naisjohtajien ja samalla naisten osuus Elinkeinoelämän keskusliiton johdossa kasvaa.

- Suomen tulevaisuus ei ole metalli- ja paperiteollisuudessa, vaan Suomi pitäisi pelastaa palvelualoilla ja kuluttajapalveluilla. Kun kasvu painottuu sille puolelle, naiset tulevat mukaan, Fagerholm arvioi.

Ilmoita asiavirheestä