Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos Eelan Oulun alueyksikkö jatkaa hirviekinokokin levinneisyyden ja yleisyyden selvittämistä myös tänä vuonna tutkimalla kaadettujen hirvien keuhkoja.
Niitä on tilattu metsästäjiltä etenkin itärajaan rajoittuvista kunnista Kainuusta sekä Kuusamosta, joissa loistautia esiintyy aikaisempien vuosien löydösten perusteella eniten.
Myös porojen keuhkoja katsotaan tarkalla silmällä alkavan teurastuskauden lihantarkastuksissa hirviekinokokin esiintymisen tarkentamiseksi. Poroissa loista on ollut niin ikään eniten itärajan läheisyydessä.
Tapausten keskittyminen itärajan tuntumaan johtuu mitä ilmeisemmin siitä, että se on tiheimmän susikannan aluetta, johtaja Antti Oksanen toteaa.
Sudet ovat muiden koiraeläinten tapaan loisen pääisäntiä. Susien suolistosta tauti pääsee leviämään sorkkaeläimiin niiden syödessä ravintoa, joissa on pääisäntien ulosteista kulkeutuneita loisten munia.
"Taudin kartoittaminen on tarpeen, koska myös ihminen voi altistua sille loisen harhaisäntänä", Oksanen huomauttaa.
Suomessa ei ole todettu koskaan ihmisen tautitapauksia, mutta toisaalta ei ole pystytty osoittamaan, etteikö joku olisi voinut taudin saadakin. Ekinokokkoosin itämisaika saattaa olla jopa yli kymmenen vuotta.
Tuore tautitapaus Kuusamosta
Lauantaina alkaneen hirvenmetsästyskauden tuloksena Eelan Kuusamossa toimiva yhteistyökumppani, kaupungineläinlääkäri Sauli Laaksonen on ehtinyt paljastaa yhden tautitapauksen hänelle toimitetuista keuhkonäytteistä. Loista kantanut hirvilehmä oli kaadettu lähellä itärajaa.
Keskiviikkoon mennessä Laaksoselle oli tuotu Kuusamosta jo 150 keuhkonäytettä, jotka hän on myös tutkinut.
"Näytteitä pyritään saamaan Kuusamosta mahdollisimman paljon, ei ehkä kaikista ammutuista hirvistä, mutta uskon että puolentuhatta saadaan. Tosi kiitettävästi näytteitä on alettu tuoda. "
Kun loisten saastuttamia keuhkoja löytyy, ne toimitetaan Kuusamosta Eelalle diagnoosin varmistamiseksi. Terveet keuhkot päätyvät Keron karhutarhan kontioiden eineeksi.
Hirviekinokokin levinneisyyden kartoitus painottuu Kuusamoon myös sen takia, että kaupungineläinlääkäri on valmis uhraamaan tutkimukseen omaa vapaa-aikaansa, Oksanen huomauttaa.
Kainuusta on toimitettu Eelalle myös noin 150 hirven keuhkot, mutta niitä ei ole vielä ehditty juurikaan käsitellä. Näytteitä odotetaan vielä lisää, joskaan Kuusamon kaltaiseen otantaan Kainuun osalta ei tähdätä.
"Varsinkin sellaisista hirvistä, joiden elimissä on jotakin huomiota herättävää, otetaan tutkimuksiin muualtakin Suomesta", Oksanen sanoo.
Suomussalmelta saapunut tällainen keuhkonäyte on Oulun aluelaboratoriossa ehditty jo analysoida. Hirven vaivana olivat keuhkomadot, mikä tauti ei kuitenkaan voi levitä ihmiseen.
Etupäässä hirvien vaiva
Aikaisemmin hirviekinokokkia on tavattu yhdestä hirvestä Kuusamossa toissa syksynä ja neljästä hirvestä Kainuussa viime syksynä. Kainuun tautihirvet oli ammuttu yhtä lukuunottamatta Sotkamossa, Tipasojan Hevosenperse -nimisen paikan lähettyviltä. Puuttuneiden tietojen vuoksi yhden kokkihirven alkuperä jäi selvittämättä.
Poroista on löydetty viimeisten kymmenen vuoden aikana kaikkiaan noin 80 tautitapauksta normaalien lihantarkastusten yhteydessä. Kahta lukuunottamatta tauti on ollut itärajan paliskuntien porojen vaiva.
Oksasen mukaan hirviekinokokki näyttää olevan ennen kaikkea hirvien vitsaus. Todettujen tapausten määrä on poroihin verrattuna pieni, koska kaadettujen hirvien tarkastus ei ole Suomessa edelleenkään kovin kattavaa.
"Vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei taudilla ole hirviin kovin isoa vaikutusta. Jos ilmi tulleiden tapausten osuus tutkituista jää alle prosentin, on se vielä aika vähän", Oksanen ynnää.
Muualla maailmassa hirviekinokokkia tavataan paljon yleisemmin. Esimerkiksi Kanadassa se esiintyy keskimäärin joka toisella hirvellä.
Hirven- ja poronlihan käyttöä ihmisravinnoksi loiset eivät estä.