Eka­luok­ka­lais­ryh­mien koot mie­tin­näs­sä

Oulun kaupungin rehtorit ovat näinä aikoina visaisen tehtävän edessä. He päättävät, minkä kokoiset ryhmät ensi syksynä koulunkäyntinsä aloittavista ekaluokkalaisista muodostetaan. Osassa koulussa opetusryhmäkoot ovat jo selvillä, osassa vielä mietitään. Kokoratkaisuun vaikuttaa moni asia, mutta eniten siinä sanelee raha.

Oulun kaupungin rehtorit ovat näinä aikoina visaisen tehtävän edessä. He päättävät, minkä kokoiset ryhmät ensi syksynä koulunkäyntinsä aloittavista ekaluokkalaisista muodostetaan. Osassa koulussa opetusryhmäkoot ovat jo selvillä, osassa vielä mietitään. Kokoratkaisuun vaikuttaa moni asia, mutta eniten siinä sanelee raha.

"Rehtoreilla on käytettävissään koulukohtaiset budjetit. Ne eivät riitä mahdottomiin", Oulun kaupungin opetustoimen vs.päällikkö Pekka Fredriksson selittää.

Hän antaa esimerkin koulusta, jossa tulevia ekaluokkalaisia on 40. Heidät on helppo jakaa kahteen 20 lapsen ryhmään. Jos taas lapsia on 28, jako on hankalampaa. Katraasta kun voisi muodostaa yhden 28 hengen tai kaksi 14 hengen ryhmää. Monestikaan jälkimmäiseen vaihtoehtoon ei ole varaa, sillä se edellyttäisi yhden opettajan sijaan kahden opettajan palkkaamista.



Väljästä voi tulla ahdas


Suunnittelija Rami Tuominen Oulun kaupungin opetustoimen tukipalveluista kertoo, että ryhmäkokojen mietinnässä on taustalla ajatus pitää kiinni lähikouluperiaatteesta. Pienille lapsille yritetään järjestää opetus kotiaan lähinnä olevasta koulusta. Ongelmia tuottaa se, että koulut mitoitetaan rakennusvaiheessa tietyn kokoisille oppilasmäärille.

Vuosien varrella alueen oppilasmäärät kuitenkin elävät, ja koulu käy joko ahtaaksi tai väljäksi. Tyypillistä on, että uusilla alueilla uusissa kouluissa on ensiksi paljon pieniä lapsia, mutta vuosien myötä lapsimäärä laskee.

"Jos on nähtävissä, että oppilaspiikki on väliaikainen eli kestää muutaman vuoden, seudulla päädytään väliaikaisratkaisuihin", Tuominen kuvailee.

Kouluihin voidaan esimerkiksi tuoda niin sanottuja tilaelementtejä eli parakkeja, joita löytyy esimerkiksi Oulunlahden, Kastellin, Herukan, Madekosken ja Knuutilankankaan kouluilta.

Parakkiratkaisu häämöttänee seuraavaksi Korvensuoran koulua. Siellä aloittaa ensi syksynä yksi 20 oppilaan ryhmä ja yksi 1.-2. luokan oppilaista muodostuva yhdysluokka, johon tulee 19 oppilasta. Korvensuoraan kuuluvalla Talvikankaan koululla puolestaan aloittaa kolme 20 ekaluokkalaisen ryhmää. Koulut pullistelevat liitoksissaan ja vuoden kuluttua lapset eivät enää mahdu niihin.



Tahkokankaalle parakki?


Merikosken-Korvensuoran koulualueesta on juuri valmistunut tarveselvitys, jossa on mietitty muun muassa aluetta odottavan lapsipiikin ratkaisua.

Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salolle viime viikolla luovutetussa selvityksessä ehdotetaan, että Korvensuoran koululle vuokrataan syksystä 2010 lähtien väliaikainen tilaelementti. Sitä voivat hyödyntää niin alueen koululaiset, päivähoidon lapset kuin nuorisopuolen iltapäivätoimintakin. Elementtiä kaavaillaan sijoitettavaksi Tahkokankaan koulun yhteyteen ikään kuin sen yhdeksi siiveksi.

"Yleensä ekaluokkalaisten ikäluokat ovat liikkuneet sadan molemmilla puolilla, mutta vuonna 2010 lapsia on jo 125. Emme mahdu millään", rehtori Heikki Tikkanen perustelee ratkaisua. Hän pitää väliaikaista parakkia toimivana vaihtoehtona.

Tarveselvitys ja sen myötä korvensuoralaislasten koulunkäynnin kohtalo siirtynee seuraavaksi Salolta lausuntokierrokselle.

Ilmoita asiavirheestä