Oulun kaupunki ei ota vuorohoitoon kouluikäisiä lapsia. Käytännössä yksinhuoltajan ainoaksi vaihtoehdoksi jää sukulaisiin ja ystäviin turvautuminen. Kuusivuotias Laura Aine on tottunut siihen, että sairaanhoitajaäiti Anna Aine tekee töitä kolmessa vuorossa. Kun äiti on ollut töissä, Laura on ollut hoidossa Oulun kaupungin vuoropäiväkodissa Tuirassa.
"Tähän asti olemme pärjänneet hyvin. Laura on voinut olla hoidossa työvuorojeni mukaisesti. Ensi syksynä tilanne muuttuu hankalaksi, kun oikeus kunnalliseen päivähoitoon loppuu", Anna sanoo.
Oulun kaupungilta ei heru apua kolmivuorotyötä tekeville yksinhuoltajille. Palveluyksikköpäällikkö Liisi Puolanne vetoaa päivähoitolakiin, jonka mukaan lapsella on subjektiivinen oikeus päivähoitoon kouluikään asti. Sen jälkeen kunnalla ei ole lakisääteistä velvollisuutta järjestää lapsen hoitoa.
"Se on selvää, että ekaluokkalainen on vielä liian pieni olemaan yksin yötä kotona. Huoltajan on kuitenkin itse järjestettävä hoito lapselle", Liisi Puolanne toteaa.
Käytännössä yksinhuoltajan vaihtoehdoksi jää yksityisen perhepäivähoidon ostaminen, lastenhoitajan palkkaaminen tai lapsen hoidattaminen omilla sukulaisillaan tai tuttavillaan. Anna Aine sanoo miettineensä eri vaihtoehtoja tarkkaan.
Jos lapselle hankkisi hoitajan kahdeksaksi tunniksi esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton lastenhoitopalvelusta, maksettavaa kertyisi noin 40 euroa.
"Yksityisen hoitajan palkkaamiseen minulla ei ole yksinkertaisesti varaa. Nyt maksan Lauran päivähoidosta noin 86 euroa kuussa. Jos joutuisin maksamaan yhdestä hoitopäivästä 40 euroa, töissä käyminen ei olisi kovin kannattavaa", hän naurahtaa.
Anna Aine ei missään tapauksessa halua jättäytyä pois työelämästä hoitaakseen Lauraa kotona. Anna aikoo kuitenkin hyödyntää työelämän tarjoamat joustot. Syksyllä hän jää osittaiselle hoitovapaalla, mikä merkitsee yhtä ylimääräistä vapaapäivää viikossa.
Isovanhemmat kaukana
Annan ja Lauran tilannetta hankaloittavat myös maantieteelliset etäisyydet. Kun Anna muutti töihin Ouluun, Lauran isä ja isovanhemmat jäivät Rovaniemellä. Annan oma äiti eli Lauran toinen isoäiti asuu puolestaan Torniossa.
"Isovanhemmista on apua viikonloppuisin ja loma-aikoina, mutta arkipäivän avuksi he ovat liian kaukana."
Vaikka ensi syksy Annaa huolestuttaakin, hän on päättänyt pärjätä. Oulussa asuvat siskot ja ystävät ovat luvanneet auttaa parhaansa mukaan.
"Aamuvuoroista kyllä selviämme, vaikka joudun menemään töihin seitsemäksi. Laitan Lauralle aamupalan ja vaatteet valmiiksi ja herätyskellon soimaan. Sitten soitan töistä ja varmistan, että aamutoimet sujuvat ja muistutan lähtemään kouluun oikeaan aikaan."
Annan mielestä iltavuorot ovat vaikeimpia. Kun sairaanhoitajan työvuoro alkaa yhdeltä, ekaluokkalaisen koulupäivä on jo voinut päättyä. Iltapäiväkerhossa Laura voi olla viiteen saakka, jonka jälkeen hänen pitää olla hoidossa iltakymmeneen saakka.
Yövuorojen ajaksi Anna toivoisi hoitajaa kotiin.
"Jos en onnistu järjestämään kotihoitoa, Laura pitää viedä siskojen tai kavereiden luo yöksi. Työvuoroni päättyy aamulla kello 7.15, jonka jälkeen ehdin viemään hänet kahdeksaksi kouluun."
Lapsikin stressaantuu
Annan mielestä ystäviin ja sisaruksiin tukeutuminen on pitemmän päälle vaikeaa.
"Jokainen varmasti auttaa joskus mielellään, mutta jos apua tarvitsee jatkuvasti, niin kuka sellaista jaksaa? Minusta tässä vain kyykytetään yksinhuoltajia entisestään. Tuntuisi kohtuulliselta saada tukea yhteiskunnan puolelta. Olisi hyvä, jos Laura voisi jatkaa kunnallisessa vuorohoidossa niin kuin tähänkin asti."
Annaa huolettaa myös Lauran jaksaminen. Jatkuva reissaaminen paikasta toiseen ja vaihtuvat hoitajat stressaavat lastakin. Anna toivoo, että löytäisi tyttärelleen pysyvän hoitopaikan tai vakituisen hoitajan kotiin ilta- ja yövuorojen ajaksi.
"Tietysti olen valmis maksamaankin. Jos löytyisi vaikka joku eläkeläinen tai opiskelija, jolla olisi aikaa olla Lauran seurana", hän huokaa.
Anna Aine ei ole Oulun ainoa kolmivuorotyötä tekevä yksinhuoltaja. Oulun seudun yksin- ja yhteishuoltajien yhdistyksen puheenjohtaja Tarja Heiskanen sanoo, että Annalle löytyy kohtalotovereita.
"Tämä on selvä ongelma ja tilanteella pitää alkaa miettimään ratkaisua. Yhdistyksen resursseilla tilannetta ei yksistään ratkaista, sillä meidän kautta lastenhoidossa auttaa yksi alueohjaaja, joka ei tee yötöitä", Heiskanen toteaa.
Koululaisten hoidon järjestäminen ei ole pelkästään yksinhuoltajien ongelma. Myös perheissä, joissa molemmilla vanhemmilla on epäsäännölliset työajat joudutaan pohtimaan pienten koululaisten hoitoa virka-aikojen ulkopuolella. Palveluyksikköpäällikkö Liisi Puolanne sanoo, että työelämän rakennemuutos näkyy selvästi, sillä vuorohoitopaikkojen tarve lisääntyy Oulussa koko ajan.
