"Ekalla tun­nil­la mie­tit­tiin, mitä sen päässä on liik­ku­nut"

Limingan lukion toisen vuoden opiskelija Niko Hilliaho sytyttää kynttilän luokan edessä olevalle pöydälle.

Limingan lukion toisen vuoden opiskelija Niko Hilliaho sytyttää kynttilän luokan edessä olevalle pöydälle. Luokan muut oppilaat seuraavat tilannetta.

"Kyllä tämä pistää miettimään, jos vaikka omassa koulussa sattuisi samanlainen", Niko sanoo vakavana.

Torstaiaamuna kouluissa ympäri Suomen sytytettiin kynttilöitä edellisen päivän murheellisten tapahtumien takia.

Englannin opettaja Tuomo Orajärvi kertoo, että abiturienttien kanssa keskusteltiin lähes koko oppitunti, englantia opiskeltiin vain ihan vähän lopuksi.

"Koin hänet jotenkin omana oppilaana, koska hän oli abi ja hän oli kirjoittanut viestinsä internetiin englanniksi", Orajärvi sanoo murheellisena.

Keskiviikkoaamuna Orajärvi oli koulutuksessa, jossa opeteltiin tunnistamaan perheväkivallan merkkejä oppilaissa.

Limingan sivistystoimenjohtaja, lukion rehtori Marjatta Pylvänäinen-Suorsa tuli torstaina töihin normaalia aikaisemmin, jo seitsemäksi. Ensimmäisenä hän tutustui Opetushallituksen nettisivuilleen laittamiin kriisiohjeisiin. Seuraavaksi hän soitti kaikkien koulujen rehtorit läpi ja keskusteli, miten koulupäivä aloitetaan.

"Varmaan kaikki rehtorit olivat suunnitelleet tilannetta jo illalla. Kaikilla kouluilla on olemassa kriisisuunnitelmat. Nyt ne varmasti tarkistetaan."

Uskonnon opettaja piti tilanteeseen sopivan aamunavauksen ja samalla vietettiin hiljainen hetki.

"Jollakin lailla sitä ei edes halua miettiä, että entä jos se olisi tapahtunut täällä. Yritämme luoda uskoa tulevaisuuteen, sillä kaikesta huolimatta elämä jatkuu. Täällä on edelleen turvallista käydä koulua", rehtori sanoo.

Limingan yläastetta ja lukiota kuolema on kohdannut kahdesti viimeisen vuoden aikana, joten suru ei ole tuntematon asia. Siksi tällä kertaa ei järjestetty isompaa tilaisuutta, vaan keskustelut käytiin luokissa ja yksilötasolla. Erityisopettaja ja koulukuraattori varasivat torstain kokonaan keskusteluita varten.

Tarvittaessa apua saadaan talon ulkopuoleltakin.

"Kun on ollut onnettomuuksia, seurakunta on ollut automaattisesti yhteistyössä mukana."

Oppilaiden suhtautuminen järkyttäviin tapahtumiin vaihtelee. Seiskaluokan pojat ovat päässeet keskusteluissaan jo muihin aiheisiin, niihin joista on helpompi ja mukavampi puhua. "Yöllä tuli uni"; pojat vakuuttavat. Ensimmäisen tunnin aluksia tragediaa käsiteltiin "Ihan vähän aikaa", mutta poikien mielestä kuitenkin riittävästi.

Lukion toisen luokan pojat miettivät, onko Suomi enää turvallinen maa vai päädytäänkö täällä Amerikan malliin: ovet lukkoon ja aseistetut vartija. Osa oppilaista on silminnähden järkyttyneitä tapahtumista. Surmaajan viestejä ja videoita on tutkittu netistä.

Poikien mielestä surmaajan nettiin laittamia viestejä ei välttämättä olisi voinut ottaa todesta etukäteen, sillä keskustelupalstalla kuka tahansa voi heittää tahallaan mitä tahansa."

Poikien arvion mukaan elämä Limingassa jatkuu kuitenkin entisenlaisena. "Varmaan etelässä suuremmissa kouluissa ja pienemmillä oppilailla tämä voi vaikuttaa jotenkin. Täällä varmaan paremmin reagoidaan, sillä opettajat ja oppilaat tuntevat paremmin toisensa."

Yksi tyttö sanoo ajatelleensa heti, että entä jos se olisi tapahtunut Limingan lukiossa. "Toisaalta Liminka on pieni, mutta täällä on niin paljon uusia ihmisiä."

Kasvavassa kunnassa resurssit ovat lujilla.

"Kouluterveydenhoitajilla on varmasti vähemmän aikaa oppilasta kohden kuin ennen, sillä kunta on kasvanut niin voimakkaasti", Pylvänäinen-Suorsa sanoo.

Koulujen pitäisi pystyä tarttumaan ongelmista viestivään käyttäytymiseen, mutta ongelmat eivät välttämättä tule esiin koulussa.

"Kyllä lukiolainenkin saattaa voida pahoin. Esimerkiksi nuoren voi olla hyvin vaikea käsittää, että ihmiskunta ei toimikaan mallikkaasti. Aikuisella on paremmat suojamekanismit, nuoren asema on monesti heikompi."

Pylvänäinen-Suorsan mukaan oppilaat ovat erilaisia kuin ennen. He eivät välttämättä ole niin yhteiskunnallisesti valveutuneita. Lukuisien harrastusten, netin ja muun menon rinnalla koulun ja opiskelun rooli on jäänyt vähemmälle. Samalla joidenkin vanhempien ote vanhemmuuteen ja auktoriteettina olemiseen on kadonnut. Toisaalta on myös paljon vanhempia, jotka todella paneutuvat lastensa kasvattamiseen.

Hyppytunnilla lukion käytävässä kolme abia pelaa korttia.

"Oli ihan kauhiaa", sanoo Sara Rautio.

"Laitoin radion heti aamusta päälle", kertoo Hanne Sangi.

"Uutisia on tullut seurattua", myöntää Ville Greus. "Oli kai se vähän outo tunne tulla aamulla kouluun."

"Ekalla tunnilla mietittiin, mitä sen päässä on liikkunut ja miten tuskallista tämä on uhrien omaisille", Hanne kertoo.

Tunnilla puhuttiin myös siitä, mitä syytöksiä surmaajan veli voi kohdata.

Nuoret tietävät monesti vanhempiaan paremmin mitä netistä löytyy. Vanhemmat ovat ehkä liian sinisilmäisiä.

"Luulen, että jos he tietäisivät, mitä kaikkea sieltä löytyy, he järkyttyisivät tosissaan", rehtori miettii.

Netin käytön säännöistä ja kriittisestä suhtautumisesta sieltä saatuun tietoon puhutaan lähinnä ala- ja yläasteella. Lukiossa netin käyttöön törmätään usein henkilökohtaisen opinto-ohjauksen yhteydessä. Pahimmillaan netissä roikutaan kahteen kolmeen asti yöllä, tavallista on, että lukiolainen surffailee puoleen yöhön.

"Turvallisuusasioita täytyy miettiä. Ensi viikolla meillä on rehtoreiden kanssa palaveri, jossa tämä on varmasti esillä."

Pari vuotta sitten valmistuneen lukion tiloissa on yksi turvakamera, mutta lisää on aiottu hankkia. Vuoden vaihteessa valmistuvalla uudelle yläasteelle tulee jo mittavampi kameravalvonta.

Kouluissa on perinteisesti avoimet ovet. Etelä-Suomessa ovia pidetään jo paikoin lukossa, muun muassa varkaiden ja ilkivallan pelossa. Aseistettuja vartijoita Suomen kouluissa ei ole.

"Ehkä se on tulevaisuutta täälläkin", rehtori murehtii.

Ilmoita asiavirheestä