Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan suomalaisten vientiyritysten luototus tökkii pahasti. Pankeilta ei löydy rahaa edes hyville yrityksille. EK vaatii valtiota antamaan luottoapua yrityksille, ellei tilanne korjaannu.
Valtio on luvannut antaa takuita ja tarvittaessa myös pääomaa pankeille. EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs toivoo, että valtiovalta tulisi mukaan myös rahoittajana.
"Nyt on häiriötilanne ja kysymys kuuluu, kuinka pitkälle häiriö jatkuu, ja tuleeko akuutti tarve tämmöiseen. Kyllähän tämä tilanne tulee eteen, ellei luototus toimi", hän perustelee.
EK:ssa ollaan ymmällään, kun hyvätkään yritykset eivät saa pankista rahaa, vaikka maksaisivat mitä.
"Tämä on ollut viime viikkojen tilanne, joka toivottavasti pian helpottuu", Fagernäs toteaa.
EK valmistelee hallituksen kanssa neuvotteluja siitä, mitä tehdä, jos vientiluototus ei lähde käyntiin. Luototukset koskisivat pitkäaikaisia toimituksia ja lähinnä investointitavaroita, koneita ja laitteita.
Aika alkaa
käydä vähiin
Luottonäkymien pitäisi EK:n mielestä kirkastua lähipäivinä tai -viikkoina. Kuukausiin ei ole aikaa.
"Pian yritysten on pakko supistaa toimintojaan, ja se alkaa näkyä koko taloudessa", Fagernäs varoittaa.
Suomen ongelmat eivät ole niinkään vientitakuissa, vaan yritysten normaalissa luototuksessa, jota pankit ovat hoitaneet.
"Jos luototus ei toimi kunnolla, se heijastuu myös alihankkijoihin pk-sektorilla", hän varoittaa.
Fagernäs muistuttaa, että monissa maissa on yhä julkisesti omistettuja luottolaitoksia. Suomessa oli vielä viime vuosikymmenen lopulla Suomen vientiluotto. Se lopetettiin, koska todettiin, että rahamarkkinat toimivat tässä suhteessa muutenkin hyvin.
Käytännössä luototus tarkoittaa sitä, että yritys saa väliaikaisen luoton vientituotteelleen, kuten isolle paperikoneelle siksi aikaa kunnes ostaja maksaa sen. Luoton takaa valtion eritysrahoituslaitos Finnvera, mutta rahoitus tulee normaaleilta pankeilta.
"Finnveralla on kyllä mahdollisuus antaa takuita, mutta pankeilla ei ole rahaa. Kun myös lyhytaikainen rahoitus on jumissa, luototus ei toimi", Fagernäs selvittää.
Vienti yskii
jo pahasti
Luotto-ongelmaa pahentaa se, että Suomen vienti Eurooppaan yskii jo pahasti. Fagernäs huomauttaa, että Suomen vienti oli elokuussa viisi prosenttia pienempi kuin viime vuonna. Se on huono merkki, etenkin kun ottaa huomioon, ettei finanssikriisi ollut vielä tuolloin päällä, ja että tilastoissa on viivettä.
Fagernäs ennustaa, että jatkossa tilaukset vähenevät ja taloudellinen aktiviteetti laskee. Tulosvaroituksia ja yt-neuvotteluja tulee lisää.
Rahoitusongelmat koskevat aina ensimmäiseksi investointeja ja sitä kautta Suomen teknologiateollisuutta.
"On hyvin vaikea ennustaa, mitä ne vaikuttavat esimerkiksi matkapuhelinmarkkinoihin. Niiden myynti ei kasva ainakaan samaa vauhtia kuin ennen", Fagernäs toteaa.
Suomen vienti on 45 prosenttia bruttokansantuotteesta. Siitä 60 prosenttia on teknologiateollisuutta, josta valtaosa investointitavaraa.
Venäjä vielä
kysymysmerkki
Fagernäs korostaa, että reaalitaloudessa tulee alasajoa jo siksi, että tappiot pitää kirjata ja se vaikuttaa rahoitukseen ja mahdollisuuksiin investoida.
Venäjä ja Saksa ovat Suomen suurimmat vientimaat. Saksasta tiedetään, että kysyntä tulee laskemaan vahvasti. Saksaan viedään runsaasti metsäteollisuuden tuotteita ja teknologiaa, kännyköitä, koneita ja laitteita.
Venäjä on vielä iso kysymysmerkki. Pörssien romahdus ja öljyn hinnan putoaminen tuntuvat siellä ennen pitkää varmasti.