Suomalaisyritykset joutuivat maksamaan jopa miljoonaluokan sopimussakkoja hallituksen vastaisten työtaistelujen vuoksi, kertoo Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) pääekonomisti Penna Urrila Lännen Medialle.
Irtisanomisen helpottamista vastustavat työtaistelutoimet viivästyttivät syksyllä toimituksia.
– Meillä on tieto, että sen vuoksi tuli viivästyssakkoja. Merkittävimmissä toimituksissa yksittäiset sakot ovat olleet jopa kuusi–seitsennumeroisia, hän sanoo.
Urrila ei voi tarkemmin kertoa, millaisia toimituksia tai yrityksiä viivästyssakot koskevat.
Sakkomaksut eivät ole mukana EK:n arviossa siitä, millaiset kustannukset syksyn työtaistelutoimenpiteistä aiheutuivat. Urrila arvioi, että laskun loppusumma liikkuu kymmenissä miljoonissa euroissa.
– Summaa ei voi sanoa tämän tarkemmin, mutta suuruusluokka on kymmeniä miljoonia.
Useat ammattiliitot järjestivät vuorokauden mittaisen lakon 3. lokakuuta. Sitä ennen EK arvioi päivän hinnaksi noin 50 miljoonaa euroa. Myös hyvin erilaisia arvioita on esitetty. Tämä johtuu siitä, että vaikutuksia on laskettu usealla eri tavalla.
– Kukaan ei voi sanoa oikeaa lukua. Me olemme laskeneet menetetyn tuotannon arvon suhteessa bruttokansantuotteeseen, mutta merkitys esimerkiksi yritysten liikevaihdolle on tätä suurempi.
Kaikkia vaikutuksia on mahdoton selvittää
Todellisten kustannusten laskemista vaikeuttaa myös se, että osa lakon vaikutuksista on helpompi paikata kuin toiset. Jos tuotanto seisoo päivän ajan, sen voi myöhemmin kiriä kiinni.
– Mutta jos tuotanto seisoo, ei tehdä työmatkoja, eikä se bussifirma seuraavalla viikolla tuplaa matkustajamääriä, Urrila sanoo.
Lisäksi jotkut vaikutukset voivat olla hyvinkin pitkäkestoisia, kuten tilausten viivästymisestä aiheutuva mainehaitta.
– Yritykset tekevät joka päivä töitä ja pyrkivät minimoimaan työtaistelusta aiheutuneita vahinkoja. Tietysti toivomme, että vaikutukset jäävät alle meidän arviomme, Urrila toteaa.
Kuntatyönantajien tutkimuspäällikkö Mika Juutinen sanoo, että järjestö ei ole laskenut syksyn työtaistelutoimien taloudellisia vaikutuksia.
Syksyn aikana työtaistelutoimia järjestivät lähi- ja perushoitajaliitto Super, terveys- ja sosiaalialan ammattijärjestö Tehy sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL.
– Olemme kysyneet, millaisia vaikutuksia työtaisteluilla oli palvelutuotannon kannalta, mutta rahallisia vaikutuksia emme ole laskeneet, Juutinen kertoo.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) viestintäpäällikkö Marjo Pihlajaniemi sanoo, että järjestö on laskenut lakon taloudellisia vaikutuksia, muttei halua tuoda lukuja julkisuuteen.
– Se voidaan laskea niin monella tavalla, ettemme lähde julkaisemaan omia arvioitamme.