Sairausloman ensimmäisen päivän palkattomuus on ollut pitkään yksi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tavoitteista. EK:n asiantuntijalääkäri Jan Schugk sanoo, että yhden päivän karenssi toimii kuten vakuutuksen omavastuu. Se kannustaa työntekijää toimimaan tavalla, joka ehkäisee sairastumista.
Ruotsissa tehdyt muutokset sairauslomasääntöihin ovat Schugkin mukaan toimineet. Enimmillään sairauspoissaolot olivat Ruotsissa 1980-luvun loppuvuosina noin 10 prosenttia työpäivistä, nyt noin 3,5 prosenttia. Sairauspoissaolojen määrä on tosin viime aikoina ollut taas hieman nousussa.
Suomessa lukema on EK:n jäsenyrityksiltään keräämien tietojen perusteella 4,1 prosenttia. Luku on pysynyt pitkään melko vakaana.
Schugkin mukaan EK:ssa onkin kummasteltu, miksi väestön paraneva terveys ja työkyky eivät ole johtaneet sairauspoissaolojen vähenemiseen. Taustalla vaikuttaa olevan se, että osa väestöstä ei ole päässyt positiiviseen kehitykseen mukaan.
- Se näkyy karusti tilastoissa, että terveyden kannalta epäedulliset elämäntavat ja työkyvyttömyys kulkevat käsi kädessä. Ne jakautuvat epätasaisesti työntekijäryhmien kesken, niin että raskas työ saa usein vielä päälleen raskaat elämäntavat, mikä johtaa siihen, että poissaoloja on enemmän.
Ero on suuri toisaalta julkisen ja yksityisen sektorin välillä, toisaalta ammattiryhmien välillä. Julkisella puolella sairauspoissaoloja on enemmän, samoin raskaan työn tekijöillä.
"Kohtuullinen omavastuu"
Ehdotettu karenssi on Schugkin mukaan oikein mitoitettu. Ensimmäisen palkattoman päivän jälkeen päiviltä 2-9 maksetaan 80 prosenttia palkasta.
- Omavastuu on kohtuullinen eikä syökse ketään taloudelliseen ahdinkoon. Voi kuitenkin vaikuttaa niihin tapauksiin, kun poissaolon perusteet ovat suhteellisen kevyet, niin ehkä harkitaan kriittisemmin sitä töistä poisjäämisen tarpeellisuutta, Schugk sanoi.
Yhden päivän karenssi ei laskenut sairauspoissaolopäivien määrää Ruotsissa pysyvästi. Karenssi otettiin Ruotsissa käyttöön vuonna 1993, mutta sairauspoissaolojen määrä oli silloin jo laskussa. Myöhemmin ne ovat kääntyneet takaisin nousuun.
Työterveyslaitoksen teemajohtaja Tuula Oksanen sanoo, ettei ole mahdollista eritellä miten karenssi on vaikuttanut Ruotsissa, koska maan järjestelmään on tehty paljon muitakin muutoksia.
- Myös työttömyystilanne on vaikuttanut. Kun työttömyys on korkea, sairauspoissaolot vähenevät, Oksanen sanoo.
Suomessa ei tarkkoja tietoja
Suomessa ei ole olemassa valtakunnallista tilastoa lyhyistä sairauspoissaoloista. Kela pitää kirjaa 10 päivää ylittävistä poissaoloista, mutta lyhyempiä poissaoloja ei tilastoida keskitetysti.
Laajassa Kunta10-tutkimuksessa on seurattu kuntatyöntekijöiden työterveyttä ja poissaoloja. Sen mukaan kunta-alan sairauspoissaolojen määrä on laskenut vuodesta 2009.
Huippuvuosi oli tutkimuksen perusteella vuonna 2008, jolloin kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 19,4 päivää poissa oman sairauden takia. Tuorein tieto on vuodelta 2013, jolloin määrä oli 16,7 päivää. Eniten sairastivat palveluammateissa työskentelevät ja ruumiillista työtä tekevät, vähiten ylemmät toimihenkilöt ja esimiesasemassa olevat.
Lyhyet poissaolot keskittyvät nuorille työntekijöille.
- Nuoret käyttävät enemmän lyhyitä sairauslomia, vanhemmilla on enemmän kroonisia sairauksia, sanoi Oksanen.
EK:n jäsenyrityksiltään keräämien tietojen mukaan sairauspoissaoloja on yksityispuolella vähemmän, keskimäärin noin 11 vuodessa.