Suomalaisten Venäjän tuntemus on viime vuosina hapertunut ohueksi, arvioi työ- ja elinkeinoministeriölle parhaillaan pk-yritysten idänkaupan esteitä selvittävä entinen maaherra, filosofian tohtori Eino Siuruainen.
Yritykset eivät Siuruaisen mukaan tunne enää erityisen hyvin Suomen lähialueita Barentsin alueella. Ne ovat Siuruaisen mukaan kuitenkin alueet, joista suomalaisille pienille ja keskisuurille yrityksille löytyy kasvavia markkinoita.
Venäjältä seurataan lähinnä valtakunnallisia uutisia ja niiden seurauksena lähialueillekaan ei uskalleta lähteä.
Siuruainen myöntää, että idänkauppa ei ole kaikkein helpoin laji. Se vaatii huolellisia neuvotteluja, jossa projektit räätälöidään paikallisiin tarpeisiin.
Siuruaisen mukaan venäläiset muistelevat vieläkin hymyssä suin presidentti Urho Kekkosta, joka oli aina tarkkaan miettinyt etukäteen, mitkä asiat Neuvostoliitossa suomalaiset voisivat tällä kerta panna kuntoon.
Suomeksi tämä tarkoittaa Siuruaisen mukaan sitä, että asiakkaan tarpeet mietittiin tarkkaan.
Idänkauppa ei Siuruaisen mukaan onnistu siten, että katsotaan venäläisten listat ja poimitaan sopivat projektit.
Sellaisia ei ole, sillä maailmanlaajuinen talouskriisi on koetellut ankaralla kädellä myös Barentsin talouksia Venäjän Karjalassa samoin kuin Murmanskin ja Arkangelin alueilla.
Lue maanantain Kalevasta lisää, miten pk-yritykset voisivat etabloitua Venäjälle!