Mieskuoro Huutajien johtaja Petri Sirviö toteaa, että Pohjois-Suomen seitsemän ihmeen listaaminen oli hänelle yllättävän helppoa.
Hän nostaa Pohjois-Suomen yhdeksi ihmeeksi Yli-Iin Tannilan kylän.
"Olen nähnyt maailmalla lukuisia karttoja, joihin on merkitty Tannila. Joihinkin karttoihin on merkitty Suomesta vain Helsinki ja Tannila. Kylä löytyy esimerkiksi joistakin Yhdysvaltojen puolustusvoimien kartoista", Sirviö kertoo. Syytä Tannila-ilmiöön hän ei osaa sanoa.
Oulun yliopistoa Sirviö pitää ihmeenä arkkitehtuurinsa vuoksi sekä siksi, että yliopisto päätettiin aikanaan rakentaa kauas kaikessa, keskelle suota.
Sirviö kiinnittää huomiota myös siihen, että Suomen saamelaisilla kulttuureilla on säilynyt oma kulttuuri ja kieli.
"Oikeastaan on positiivinen ihme, että tällaiset pienten väestöryhmien kulttuurit ovat ylipäänsä olemassa", hän toteaa.
Viestejä
historiasta
Rovaniemen Norvajärvelle, keskelle metsää, pystytetty saksalaisten sotilaiden hautausmaa on kulttuurihistorian professori Marja Tuomisen mukaan ihme.
"On erittäin epätavallista, että myös vihollisten jäänteet haudataan. Se ei ole sodan vaan rauhan ja anteeksiannon muistomerkki", kuvailee Tuominen.
Sodankylän vanhaa kirkkoa Tuominen pitää kappaleena Lapin varhaisinta historiaa.
"Lappi kristillistettiin vasta uuden ajan alussa. Kirkko on säilynyt siltä ajoilta, kun kristinusko teki tuloaan Lappiin", Tuominen kertoo.
Lapissa kasvava väinönputki on puolestaan luonnonihme.
"Siitä voidaan hyödyntää kaikki osat joko ravinnoksi tai lääkkeeksi. Lisäksi nähnyt huilun, joka oli tehty väinönputken kuivuneesta varresta", Tuominen esittelee.
Oulun läänin maaherran Eino Siuruainen puolestaan kuvailee, että hänen listassaan esiintyy neljä myönteistä ihmettä sekä lopuksi kolme ihmettelyn aihetta, jotka eivät ole niin myönteisiä.
Myönteisinä ihmeinä hän pitää pohjoissuomalaisten innovatiivisuutta ja luovuutta.
Viime aikojen teknologiakehitystä hän pitää juuri innovatiivisen ilmapiirin tuloksena.
Pohjoinen
ilmapiiri
Pohjoissuomalainen luovuus näkyy Siuruaisen mukaan tieteessä, taiteessa ja kulttuurissa. Hän toteaa, että Pohjois-Suomessa on esimerkiksi valtava määrä kesäteattereita.
"Mistä löytyykään se luovuus ja voima, että tällaisia projekteja viedään kylätasolla eteenpäin", Siuruainen ihastelee.
Pohjoissuomalaisessa ilmapiirissä maaherra ihmettelee kuitenkin sitä, miksi pohjoisen ihmiset ovat niin hitaita muutokselle ja arkoja tekemään tulevaisuuden kannalta välttämättömiä päätöksiä.
Hän pitää tärkeänä, että rakenneuudistuksen suhtauduttaisiin nykyistä avoimemmin ja rohkeammin.
Siuruaista mietityttävät myös aluepoliittiset linjaukset. Niistä heijastuu eteläsuomalaisten vähättelevä suhtautuminen Pohjois-Suomeen.
Maaherran mukaan tämä näkyy esimerkiksi siinä, että liikenneväyliin kohdistetut investoinnit painottuvat Etelä-Suomeen.
Maailman
ihmeet
Maailman seitsemänä ihmeenä on perinteisesti pidetty antiikin Kreikan ilmiöitä, jotka kreikkalainen arkkitehti, Filon Bysanttilainen, nimesi ihmeiksi.
Antiikin arkkitehdin listalle pääsivät Turkissa sijainneet Artiimin temppeli ja Halikarnossoksen mauseleumi, auringonjumala Helioksen patsas Rodoksella, Zeuksen patsas Kreikassa, Babylonin riippuvat puutarhat sekä Faroksen majakka ja Kheopsin pyramidit Egyptissä.
Viime viikonloppuna julistettiin maailman uudet seitsemän ihmettä.
Yleisöäänestyksen perusteella ihmeiksi valittiin Kiinan muuri, Petran kalliokaupunki Jordaniassa, Brasilian Kristus-patsas, Rooman Colosseum, Intian Taj Mahal-mausoleumi, Machu Picchun inkakaupunki Perussa ja Chichen Itzan mayakaupunki Meksikossa.
AFP:n ja Reutersin mukaan äänestykseen osallistui lähes 100 miljoonaa ihmistä.