Nestor Cables Oy:n tehtaalla Oulun Ruskossa paiskitaan töitä toiveikkaissa tunnelmissa. Tehtaalla valmistetaan tietoliikenneverkkojen rakentamiseen käytettäviä valo- ja kuparikaapeleita sekä teollisuuden automatisointiin käytettäviä instrumentointikaapeleita, ja valtaosassa tuotantolinjoista ovat käyttöönotot parhaillaan käsillä.
Jo viime torstaina, vajaa viikko ennen tehtaan virallista avajaispäivää eli tiistaita, tehtiin ensimmäiset toimitukset asiakkaille, myhäilee tuotannon esimies Rauno Siurua, 41. "Tulevaisuutta katsotaan nyt kirkkain silmin ja uskotaan siihen, että laadulla pärjätään - että tämä tehdas löytää alan markkinoilla paikkansa."
Täysin toisenlaiset olivat tunnelmat vielä parisen vuotta sitten, kun Draka Comteq Finland ilmoitti siirtävänsä telekaapeleiden teon Ruskosta muualle Eurooppaan ja lähettävänsä kilometritehtaalle 170 työntekijää.
"Oli se aikamoinen paukku", myöntää tätä nykyä Nestor Cablesissa työskentelevä kaapelityöntekijä Pirkko Pelkonen, 54.
"Olin ollut töissä kaapelitehtaalla 30 vuotta, ja sitten tuli tuo tehtaan lopetus. Ei siinä kovin paljon vaihtoehtoja mielessä ollut: pitäisi kouluttautua ja miettiä alanvaihtoa", Pelkonen kertaa. "Tiesin, ettei tämänikäiselle ole kovin paljon töitä tarjolla, eikä niitä työvoimatoimistosta kyllä tyrkytettykään."
"Ehdin olla Drakalla vajaat seitsemän vuotta. Olin ajatellut, että siinä olisi työpaikka moneksi vuodeksi eteenpäin, ja sitten kun se lähtikin alta, tunsi joutuneensa jotenkin irralleen", kuvailee kaapelityöntekijä Sirpa Mäklin, 33.
Mäklin puntaroi alanvaihtoa, mutta esimerkiksi muutto Etelä-Suomeen ei häntä houkutellut. "Olen asunut muutaman vuoden Helsingissä, ja se riittää", hän hymähtää.
"Omituiseltahan se tuntui, kun oli yli 20 vuotta ollut tehtaalla ja sitten työt vietiin ulkomaille eikä itsellä ollut mitään tietoa tulevaisuudesta", muistelee niin ikään Nestor Cablesille kaapelityöntekijäksi päässyt Jukka Heikkinen, 45.
"Sokki se tieto oli. Tuntui, että maailma pysähtyy. Ei auttanut muu kuin ruveta kuumeisesti miettimään, että mitä seuraavaksi", itsekin yli 20 vuoden uran kaapelitehtaan eri töissä tehnyt Rauno Siurua sanoo.
Heikkinen ja Siurua kertovat miettineensä yhtenä vaihtoehtona sitä, että töiden perässä lähdetään etelään. Muutama entinen työkaveri sen ratkaisun tekikin, mutta uuden kaapelitehtaan houkuttelemina he ovat jo palanneet takaisin kotiseudulleen, Siurua tietää.
Tuttuja melkein kaikki
Pelkosen, Mäklinin, Heikkisen ja Siuruan tavoin monet muut Nestor Cablesin noin 80 työntekijästä ovat Draka Comteqin tehtaalta vuosien työuran jälkeen työttömäksi jääneitä. Kaapelityöntekijä Arto Räisänen, 42, puolestaan kuuluu työpaikkaa omasta tahdostaan vaihtaneisiin.
"Olin ollut pitkään Draka NK Cablesilla. Ai mikä sai vaihtamaan työpaikkaa? Uudet koneet, uusi tekniikka ja uudet tuotteet ne lähinnä houkuttelivat. Ja merkityksensä oli silläkin, että melkein kaikki täällä työskentelevät ovat myös vanhoja työkavereita tai ylipäätään tuttuja", Räisänen kertoo.
Kaapelialalla pitkään toimineet konkarit perustivat Ouluun Nestor Cablesin, koska teleliikennekaapelien valmistus uhkasi loppua Suomesta kokonaan. Räisänen kuuluu niihin, jotka luottavat modernin kaapelitehtaan kannattavuuteen. "Eiköhän me täältä eläkkeelle päästä."