Kolumni

Eikö me olla api­noi­ta?

Tuoreen tutkimuksen mukaan noin kolmasosa suomalaisista ei usko ihmisen polveutuneen apinasta. Amerikassa osuus taitaa olla suunnilleen sama.

Tuoreen tutkimuksen mukaan noin kolmasosa suomalaisista ei usko ihmisen polveutuneen apinasta. Amerikassa osuus taitaa olla suunnilleen sama.

Tulos on mielenkiintoinen, ja aina on olemassa mahdollisuus, että se on tosi. Ihmisiähän on hyvin erilaisia, joten kyllä heidän geeniperimänsäkin voi olla erilainen. Sen selvittämiseksi varmaankin tarvitaan supertietokoneilla tehtyjä sukututkimuksia, jotka pääsevät etenemään kyllin syvälle sukupolvien historiaan: Matti Virtanen, Yrjö Virtanen, Kaaperi Virtanen, Pietari Johanneksenpoika Virtanen, Maunu Jörgeninpoika, Henrikki Töröhammas, Lalli ApinanpoikaÊ6; Tietääkseni kukaan ei ole tähän mennessä sukututkimuksissaan noin pitkälle päässyt.

Saattaa olla niinkin, että apinateorian isä Charles Darwin on jotenkin sekoittanut käsitteet. Hän on hyvinkin saattanut tehdä omaa sukututkimustaan ja piirtänyt uljaan sukupuun, jossa hänen esivanhempansa killuvat ylhäällä oksilla ja hän itse alimpana puun juurella. Varsinkin 1800-luvun heikossa valaistuksessa tuollaisesta kuvasta on hyvinkin voinut päätyä siihen johtopäätökseen, että esi-isät tosiaan ovat asuneet puussa. Tiedemiehen valppaudella Darwin on kysynyt itseltään, ketkä oikeastaan puussa asuvat, ja saanut tietysti vastaukseksi, että apinat. Teoria tuli todistetuksi.

Apinallisuutta vastaan puhuu sekin, että maailman ensimmäiset ihmiset Aatami ja Eeva sortuivat paratiisissaan hyvän ja pahan tiedon puun hedelmään. Jos he olisivat olleet apinasta kotoisin, he olisivat vasta äsken asuneet puussa ja varmaan olisivat tienneet, ettei tuon puun hedelmää pidä haukata.

Sekin on mahdollista, että osa meistä - vaikkapa juuri kaksi kolmasosaa amerikkalaisista ja suomalaisista - on tosiaan polveutunut apinoista, mutta osa ei. Tällöin jää avoimeksi kysymys, mistä nämä ei-apinat sitten ovat tulleet. Osa selityksestä on selvä ja ilmeinen, sillä varsinkin nykyaikana melkoinen osa jokaisen paikkakunnan asukkaista on tullista tulleita. Suomalaistenkin arvellaan useimmin tulleen jostakin Volgan mutkasta, missä tiettävästi ei asu apinoita, eikä ole koskaan asunutkaan. Tuntuu siis mahdottomalta ajatella, että ainakaan kantasuomalaiset olisivat apinoiden jälkeläisiä.

Melkoisen epävarmuustekijän aiheuttaa myös se tosiasia, että monen ihmisen sukututkimus tyssää jo muutaman sukupolven päähän, jos joku esi-isistä on niin sanottu lehtolapsi, jonka isästä ei muuta tiedetä, kuin että henki haiskahti ja oli Hankkijan lippalakki päässä. Vaikka apinat eivät tiettävästi pidäkään Hankkijan lippiksiä, isän genetiikkaa sen pitemmälle on mahdoton selvittää. Siellä voi joko olla apinoita tai sitten ei.

Jos vielä otetaan pohdintaan mukaan se yleinen kansanviisaus, että miehet ovat sikoja ja naiset kanoja, siinäkin on yksi selitys.
Ehkä osalta ihmisistä on apinavaihe jäänyt kokonaan väliin.