Kuka uskoi tosissaan vuonna 2002, että Ranskassa autoilleiden Ville Tiisanojan ja Timo Tompurin autosta tullissa löytyneet testosteroni, klenbuteroli ja efedriini olivat joutuneet autoon miesten tietämättä, käsittämättömällä tavalla.
Ei tainnut monta kättä nousta. Nyt ei ainakaan usko intomielisinkään yleisurheilufani.
Ei kukaan uskonut sitäkään vuonna 2001, että Jari Isometsä oli yksin ja muille kertomatta pumpannut suoniinsa plasmanlaajentajaa Lahdessa. Kun käryjä tuli lisää, oli pakko uhrata vielä päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö.
Kun kuulee riittävästi dopingselityksiä, tulee skeptiseksi.
Liikkuiko paljonkin rahaa, kun Kyrö otti syyt niskoilleen ja muut asiasta tietävät pääsivät kuin koirat veräjästä? Tehtiinkö Tiisanojan tapauksessa "isometsät" eli yksi mies otti salaisen sopimuksen perusteella kaiken syyn niskoilleen?
Yrittihän samaa Martti Vainiokin 1984, ja toisena syyllisenä median hampaisiin annettiin talonmies Alpo Nyrönen. Kukaan muu ei tiennyt mitään, taas kerran.
Vaikka SUL tekisi mitä tahansa ja vannoisi muiden urheilijoidensa sitoutuneisuutta puhtaaseen urheiluun, maine meni jälleen. Ja saattoi mennä paljon rahaakin.
Hiihtoliitto menetti miljoonia, Urheiluliiton menetykset saattavat jäädä pienemmiksi: julkisuusarvo ei ollut niin suuri, kun käry ei tullut julki arvokisoissa. Mutta kyllä ruotsalaiset ja norjalaiset lehdet varmasti saavat tästäkin tapauksesta melkoisen vahingonilotulituksen aikaan.
Käskettiinkö Tiisanojan pukata puoliteholla Göteborgin EM-kisojen finaalissa? Käry oli tiedossa, ja käryäminen arvokisoissa olisi merkinnyt täydellistä katastrofia. Saihan Janne Immonenkin määräyksen katkaista sauvansa ja keskeyttää, kun maaliintulo olisi tiennyt joutumista dopingtestiin.
Tunnustamalla syyllisyytensä Tiisanoja toimi kuulustelussa vakoilukirjojen tavoin: kun syyllisyys on kiistämätön, tunnusta ja kadu -- näin saat edes vähän sympatiaa ja voit väistää kenties ikävät jatkokysymykset ja pelastaa muutaman kaverisi.
Kysymysmerkkejä sinkoilee jälleen ilmaan paljon. Ja osansa saavat myös syyttömät urheilijat, jotka todella uskovat itseensä ja kaurapuuroon.
Kuten Kaleva viikko sitten kertoi, yleisimmästä dopingaineesta testosteronista kärysi maailmalla viime vuonna 1 132 urheilijaa. Tämän vuoden tilastoihin saatiin pitkästä aikaa suomalainen yleisurheilija. Ainakin yksi.