Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on Oulaskankaan synnytysosastoa koskevassa ratkaisussaan ollut sitä mieltä, että Valviran päätös synnytysosaston lakkauttamisesta Oulaskankaalla pidetään voimassa.
Päätös on linjassa valtiovallan harjoittaman keskittämispolitiikan kanssa, mutta sekä asiakkaiden palvelutarpeen näkökulmasta että moraalisesti tarkastellen päätös on väärä. Asiassa ei tule kuitenkaan vielä heittää ”kirvestä kaivoon”, koska päätöksestä voi valittaa KHO:n ja se on syytä tehdä samalla kun Oulaskankaan palvelurakennetta vahvistetaan.
Uutisoinnit ”Synnytykset loppuvat kesällä” saattavat näin ollen olla ennenaikaisia. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tuleekin toimia asiassa aiemmin omaksumallaan kansalaisten palvelutarpeen edellyttämällä tavalla.
Hallinto-oikeuden tekemä päätös tukee PoPSTer-työryhmän loppuraportissa esitettyä voimakasta keskittämismallia sote-palvelujen järjestämisessä. Nämä ovat vakavia virheitä palvelutarpeen, koko maakunnan elinvoiman ja tasapainoisen kehittämisen näkökulmasta tarkasteltuna.
Tavoitteena oleva voimakas keskittäminen ei tuo myöskään säästöjä. Ei sote-palvelutuotannossa eikä koko kansantaloudelle. Päinvastoin tulee työaikamenetyksiä, matkakustannuksia, CO2-päästöjä ja sairauksien lisääntymistä.
PoPSTer-raportin esityksiä vuodeosastojen ja sairaaloiden lakkauttamisesta lähes kaikista maakunnan kunnista ei tulevan maakuntavaltuuston tule hyväksyä.
PoPSTerin loppuraportti on melkoinen kummajainen. Se herättää enemmän kysymyksiä sote-palvelujen järjestämisestä kuin antaa niihin vastauksia.
Kysyä voi, että miten raportissa ennakoitu asiakasmäärien vähentyminen on mahdollista, kun väestön ja etenkin ikäihmisten määrä maakunnassa kasvaa merkittävästi. Edelleen, miten maakunnan liikelaitosten palvelut sopeutetaan tilanteessa, jossa yksityiset palvelutuottajat valtaavat ryminällä pääosan palvelutuotannosta.
Samoin se, miten hoidetaan kuntien jo tekemät palvelutuotantosopimukset yksityisten palvelutuottajien kanssa, koska ne tuskin sisällöllisesti täyttävät maakunnan vaatimuksia.
Miksi raportissa ei ole huomioitu sote-palvelutuotantoon liittyvien kiinteistöjen kuntoa, tulevaa käyttöä ja esitetty esimerkiksi lunastus- ja vuokrausvaihtoehtojen suunnitelmaa.
Ihmetystä herättää erityisesti se, että kun koko sote-uudistuksen keskeisin tavoite on säästäminen alan palvelutuotannosta, niin säästötavoitteen mittari on absurdi. Nettokulukasvun puolittamistavoitetta kun ei ole sidottu yleiseen kustannuskehitykseen. Mainittu tavoite sinällään on mahdoton, koska siihen päästään lisäämällä asiakasmaksuja, vaikka bruttokulut kasvaisivat kuinka huimasti.
Kun lukee PoPSTerin loppuraporttia ja tietää, että täytäntöön pantavaksi tulee lähes kymmenen kokonaan uutta lakia ja lähes kahdenkymmenen vanhan lain osittaista uudistusta, jotka käsittävä noin 1 500 sivua uutta lakitekstiä, niin herää vahva epäilys siitä, että sote- ja maakuntauudistus tulee aiheuttamaan useamman vuoden jopa vuosikymmenen kaaoksen alan palvelutuotantoon ja hallintoon.
Heikki Häyrynen
Nivala
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.